Pääkirjoitus

Vappupuhetta Itämeren ravinteista

Perinteisesti poliitikot pitävät vappuna pontevia linjapuheita. Puheiden anti on yleensä suunnattu vahvasti omille kannattajajoukoille, joten niiden sisältö noudattelee kuulijoiden odotuksia. Usein puhujat tietävät itsekin, ettei esitettyjä lupauksia ole aina mahdollista toteuttaa. Vappupuheet viritetään yläkvartaaliin, koska niin on mahdollista saada puheelle suurempi julkisuus.

Vappupuheet alkoivat tänä vuonna jo vapunaaton aamuna, kun Yle julkaisi uutisen vesiensuojelun puutteista suomalaisessa maataloudessa. Uutisoinnissa käytettiin vappupuheille tyypillistä tyyliä, jossa asioita kärjistetään ja niistä esitetään yliampuvia johtopäätöksiä.

Ylen uutisen mukaan Suomi on saanut EU-komissiolta moitteita maatalouden vesiensuojelun puutteista. Jutussa asiantuntijana esiintynyt John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen hankejohtaja Marjukka Porvari totesi muun muassa, että Suomessa lannankäsittely on kehitysmaatasoista puuhastelua. Erityisen ongelmallista Porvarin mukaan on pelloille kertyvä ja sieltä valuva fosfori.

Uutisessa kerrottiin, että komission alaisen ympäristökeskuksen (EEA) arvion mukaan suurin osa unionin vesistä ei ole vieläkään läheskään puhtaita. Suomen ei katsottu poikkeavan erityisesti eurooppalaisesta tilasta.

Ylen uutisessa todettiin myös, että Suomessa vesiensuojelu perustuu viljelijöiden vapaaehtoisuuteen. Porvarin mielestä vapaaehtoiset ympäristöohjelmat ovat osoittaneet toimimattomuutensa. Esimerkkiä hän kehottaa ottamaan Tanskasta, jossa vesien tilanne on parantunut.

Suomen maataloutta on vuosien varrella syyllistetty milloin mistäkin. Yksi kestoaihe on ollut syyllistäminen Itämeren tilasta. Arvostelijoiden mukaan maatalouden vesiensuojeluun käytetyt rahat ovat menneet hukkaan. Vastakkaisille mielipiteille ei ole annettu juurikaan painoarvoa.

Viime keväänä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Pasi Valkama totesi väitöskirjassaan, että keskustelua maatalouden ravinnevalumista käydään puutteellisin tiedoin. Valkaman mukaan vesiensuojelutoimien tehokkuus on arvioitu alakanttiin.

Peltojen ravinnepitoisuuksia tutkivan Viljavuuspalvelun mukaan noin kaksi kolmasosaa Suomen pelloista kuuluu fosforin osalta luokkiin välttävä tai tyydyttävä. Vuosina 2005–2015 tehdyissä viljavuustutkimuksissa liian vähän fosforia sisältävien peltojen määrä on lisääntynyt vuosikymmen aikana 50 prosenttia.

MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikön Jouni Ingalsuon ja puheenjohtajan Atso Ala-Kopsala mielestä Ylen uutinen antaa puutteellisen ja osin harhaanjohtavan kuvan maatalouden vesiensuojelusta. Maatalouden vesiensuojelu ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan sitä ohjaavat muun muassa vesilaki, ympäristönsuojelulaki, kunnalliset ympäristömääräykset ja nitraattiasetus.

Ylen uutisen lähteenä ollutta EEA:n tiedotetta voi lukea myös toisin. Ingalsuo ja Ala-Kopsala muistuttavat, että EEA:n seurantatilaston mukaan Suomen jokivesissä on EU-maista alhaisimmat nitraattipitoisuudet. Porvarin esimerkkimaaksi nostaman Tanskan jokivesien nitraattipitoisuudet ovat lähes 17 kertaa suuremmat kuin Suomessa. Lisäksi EEA:n mukaan esimerkiksi Pohjois-Skandinaviassa vesien ekologinen tila on erittäin hyvä tai hyvä.

Itämeren suojelu on tärkeää, mutta suomalaisten viljelijöiden vesiensuojelutyön leimaaminen kehitysmaatasoiseksi ei edistä asiaa eikä ole millään mittarilla asiallista. Maatalouden vesiensuojelutyötä on tutkitusti tehty onnistuneesti jo vuosia.

Leimaavien vappupuheiden sijaan maatalous ansaitsee kiitoksen vesiensuojelun eteen tehdystä työstä. Työ Itämeren tilan kohentamiseksi jatkuu edelleen. Tähän työhön tarvitaan kaikkien muidenkin kuin viljelijöiden panosta.

Maatalouden vesiensuojelutyötä on tutkitusti tehty onnistuneesti jo vuosia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ravinnetasapainon parantaminen vaatii perusteellista muutosta

Pekka Haavisto vappupuheessaan: Vihreät eivät tingi ilmastotavoitteista

KD:n Essayah kaipasi lisää talouspolitiikkaa Rinteen kysymyspatteristoon