Pääkirjoitus

Kauppasodissa ei ole voittajia

Taloustieteilijöiden mukaan mahdollisimman vapaa kauppa on yksi tärkeimmistä tekijöistä talouskasvun takana. Muun muassa Euroopan unionin yhtenä perustana on ihmisten, tavaroiden palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

Viennistä riippuvaisena pienenä maana Suomen katsotaan olevan yksi eniten vapaakaupasta hyötyneistä maista. Kääntöpuolena on, että maailmakaupan ongelmat heijastuvat vahvasti Suomeen.

Maailmankauppa ei ole kuitenkaan täysin vapaata, vaan se perustuu vuosikymmenten aikana neuvoteltuihin kansainvälisiin sopimuksiin. Viime vuosina kaupan vapauttaminen on ottanut taka-askeleita.

EU:n ja Venäjän toisilleen vuonna 2014 asettamat talouspakotteet ovat edelleen voimassa eikä niistä luopuminen ole näköpiirissä. Pakotteiden taustalla on Venäjän toiminta Krimillä ja Ukrainassa.

Venäjän EU:lle asettamat tuontikiellot osuivat pahiten Suomeen, koska pakotteet kohdistuivat elintarvikevientiin. Lupauksista huolimatta EU ei ole korvannut suomalaisille viljelijöille ja elintarviketeollisuudelle pakotteista aiheutuneita tulojen menetyksiä.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista olisi valmis luopumaan EU:n Venäjä-pakotteista, jos myös Venäjä luopuu EU:ta vastaan asetetuista pakotteista. (MT 3.5.)

Kyselyyn vastanneista pakotteista luopumista kannatti 41 prosenttia ja vastusti 27 prosenttia. Suurinta kannatusta pakotteista luopumiselle on maaseudulla ja Pohjois- ja Itä-Suomessa. Syynä tähän saattaa olla, että näillä alueilla pakotteet ovat tuntuneet eniten.

Pikaista pakotteiden purkamista ei ole odotettavissa, vaikka monissa EU-maissa on pohdittu niistä luopumista. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan pakotteita ei ole kuitenkaan EU:ssa kyseenlaistettu, vaan niitä on jatkettu jo kahdeksan kertaa. Tiilikainen arvioi, että pakotteiden poistaminen tarkoittaisi, että EU nostaisi kädet pystyyn Venäjän edessä.

MT:n eurovaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat suhtautuvat Venäjä-pakotteista luopumiseen kielteisemmin kuin kyselyyn vastanneet äänestäjät. Moni ehdokkaista kuitenkin haluaa, että EU:n pitäisi korvata Suomelle pakotteiden aiheuttamat kielteiset talousvaikutukset.

Venäjän ja EU:n kauppasodan lisäksi maailmankaupan taivaalla on muitakin tummia pilviä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupasi vaalikamppailun yhteydessä puolustaa yhdysvaltalaista teollisuutta ja työpaikkoja epäoikeudenmukaiseksi kutsumaltaan kilpailulta. Valintansa jälkeen Trump on myös ryhtynyt sanoista tekoihin.

Maailman kauppajärjestö WTO on joutunut seuraamaan sivusta, kun Trump muokkaa maailmankauppaa uuteen asentoon.

Keinovalikoimana Trumpilla on muun muassa tuontitullit ja kansainvälisten sopimusten romuttaminen. Yhdysvallat ei halua laajoja kansainvälisiä kauppasopimuksia, vaan haluaa tehdä niiden sijaan kahdenvälisiä sopimuksia. Muut maat eivät ole jääneet ihmettelemään Yhdysvaltojen toimia, vaan ovat ryhtyneet vastatoimiin. Uusia tulleja ovat seuranneet vastatullit.

Kaupan esteiden rakentaminen heijastuu laajalle. Esimerkiksi Kiinan asettamat tullit yhdysvaltalaiselle soijalle romahduttivat soijan hinnan ja lisäsivät soijan tuontipainetta muun muassa Eurooppaan. Terästullien seurauksena terästeollisuus on ajautunut vaikeuksiin.

Oman lisänsä EU:n tulevaan kauppapolitiikkaan tuo mahdollinen brexit. Jos brexit toteutuu, joutuu Iso-Britannia neuvottelemaan kauppasopimuksista EU:n ja kaikkien muiden kauppakumppaniensa kanssa. Näistä neuvotteluista ei ole odotettavissa helppoja.

Kauppasodissa ei ole voittajia. Jos kauppapolitiikkaa kuitenkin käytetään ulkopolitiikan välineenä, keinojen hyväksyttävyyttä lisäisi, että kustannukset maksettaisiin yhdessä.

Trump muokkaa maailmankauppaa uuteen asentoon.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eero Heinäluoma: WTO on joutumassa Trumpin kauppa-agendan maksumieheksi

Kanada vastustaa Venäjän ottamista takaisin G8-ryhmään

Venäjän ratkaistava ongelmansa itse