Pääkirjoitus

Virkamiesten aikeet torjuttava alkuunsa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavaileman maakuntauudistuksen kaatuminen sote-uudistuksen mukana on innostanut valtion virkamiesjohtoa tekemään suunnitelmiaan valtion aluehallinnon järjestämiseksi (MT 6.5.). Virkamiesten puuhastelulle on ollut otollinen hetki, koska maassa ei ole poliittista hallitusta. Sipilän hallitus on toimitusministeristö, ja tulevaa hallitusta vasta rakennetaan.

Ministeriöiden virkamiehet kaavailevat hallintomallia, jossa valta keskitettäisiin uusiin keskushallinnon virastoihin. Suunnitelmissa on muun muassa työ- ja elinkeinovirasto, ilmastovirasto ja biotalousvirasto.

Myös ympäristöministeriössä mietitään omaa virastoa, vaikka kansliapäällikkö Hannele Pokan mielestä sektorivirastot ovat vanhanaikaisia. Pokan mukaan ympäristöministeriössä ryhdyttiin miettimään virastoa, koska "he eivät voi yksin jäädä ely-keskuksiin".

Pokan mielestä meneillään olevilla suunnitelmilla valtion aluehallinto häviää. Virkamiesten suunnitelmat merkitsisivätkin nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskusten) alasajoa.

Ely-keskusten tarkoituksena on, että valtion palvelut olisi saatavissa samasta paikasta. Ministeriökohtaisilla keskusvirastoilla tämä niin sanottu yhden luukun periaate häviäisi ja byrokratia lisääntyisi.

Ministeriöiden virkamiesten suunnitelmat ovat samaa sukua hallituksen maakuntauudistuksen kanssa. Myös maakuntauudistuksessa elyiltä olisi otettu tehtäviä pois. Ero on siinä, että maakuntauudistuksessa nämä tehtävät olisivat siirtyneet maakunnille ja niiden vaaleilla valituille valtuustoille. Keskusvirastoissa valta keskittyisi valtion hallinnolle.

Elyjen tehtävien siirtyminen ministeriöille merkitsisi Etelä-Savon ely-keskuksen ylijohtajan Pekka Häkkisen mielestä iskua alueiden kehittämiselle.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen arvioi MT:n Yliö-kirjoituksessaan (MT 6.5.), että suunnitelmat ovat keskushallinnon vastaisku kaatuneelle maakuntauudistukselle.

Virkamiehet eivät ole keskittyneet ainoastaan keskittämään valtaa ministeriöille, vaan osansa saa myös kaupunkipolitiikka. Erityisen huolissaan Mäkinen onkin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kaupunkipolitiikan linjauksista, joista kerrottiin MT:ssä runsas viikko sitten (MT 29.4.).

Mäkisen mielestä virkamiesten näkemys siitä, että kaupunkipolitiikka pitäisi rajata koskemaan ensisijaisesti 9–12:ta suurinta kaupunkiseutua, johtaisi Suomen sisäisten erojen kasvamiseen.

Mäkinen näkee suurten kaupunkien lukumäärässä myös halua määritellä maakuntien lukumäärää. Hän kysyy perustellusti, mitä tapahtuu valittujen kaupunkien ulkopuolelle jäävien alueiden asukkaille ja yrityksille.

Mäkisen mielestä kysymys on elinvoiman tasa-arvoisesta turvaamisesta koko maassa. Hän lähettää vastavalituille kansanedustajille viestin, ettei Suomen tulevaisuutta ole syytä jättää ministeriöiden virkamiesten varaan.

Vaikka kyse on vasta virkamiesten kaavailuista, pitää niihin suhtautua vakavasti. Suunnitelmat nousevat hallitusneuvotteluissa esiin. Ne saattavat jopa toteutua, koska vaalien alla esimerkiksi kokoomus tyrmäsi koko maakuntahallinnon. SDP:lle edellisen hallituksen 18 maakunnan malli kelpasi, mutta kevennettynä versiona.

Vaikka hallitusneuvotteluissa sovitaan, millaisia sote- ja maakuntamalleja tuleva hallitus lähtee yrittämään, kansanedustajilla on valta ja vastuu siitä, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti. Vallan keskittämisen sijaan maakuntien omia mahdollisuuksia pitää vahvistaa.

Virkamiesten halu keskittää valtaa valtion keskushallinnolle tuo mieleen Juice Leskisen laulun "Viimeinen kylähullu" kertosäkeen: On valtio kylään tullut ja on siellä kuin kotonaan.

On valtio kylään tullut ja on siellä kuin kotonaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Virkamiesten virastokiima veisi vallan ely-keskuksilta ja ne voisi lopettaa – "Eihän me yksin voida jäädä elyyn"

Keskushallinnon vastaisku

TEM keskittäisi kehittämisvoimat kaupunkeihin – "Ilmastotavoitteiden toimeenpanossa kaupungit ovat avainasemassa"