Pääkirjoitus

Hallitusta kootaan nyt kovalla riskillä

Eduskuntavaalien tuloksen jälkeen arveltiin, ettei hallituksen muodostaminen tule olemaan helppoa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidettiin kuitenkin SDP ja kokoomuksen varaan rakentuvaa sinipunahallitusta, johon tulisivat mukaan vihreät ja RKP.

Rökäletappion kokenut keskusta ilmoitti jättäytyvänsä oppositioon. Vaalien alla kovaan nousuun lähteneen perussuomalaisten hallitusmahdollisuuksiin tai edes hallitushaluihin suhtauduttiin epäillen.

Täpärästi suurimman puolueen aseman ottaneen SDP:n puheenjohtajasta Antti Rinteestä tuli hallitustunnustelija ja myös hallitusneuvottelujen vetäjä. Keskiviikkona Rinne ilmoitti, että hallitusneuvotteluihin lähtevät SDP:n lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Vaalien jälkeen kokoomuksessa ilmeisesti luotettiin siihen, ettei keskusta lähde tappion jälkeen hallitukseen. Kokoomus asettikin hallitusneuvotteluihin lähtemiselle tiukat ehdot. Rinne ei niihin taipunut. SDP halusi myös vasemmistoliiton mukaan, mutta kokoomus ei. Lisäksi SDP:ssä muistetaan Kataisen ja Stubbin hallitusten ongelmat.

Keskustassa halut jäädä suoraan oppositioon hiipuivat Rinteen vedottua puolueeseen julkisesti. Keskustalle aukesi mahdollisuus lähteä hallitusneuvotteluihin omilla ehdoillaan. Puolue laati kymmenen kohdan listan kynnyskysymyksistä, joiden toteuttaminen on ehtona hallitukseen lähtemiseen.

Keskustalla on nyt mahdollisuus ajaa omia tavoitteitaan tiukemmin kuin pääministeripuolueena, koska vastuu kokonaisuudesta on hallituksen muodostajalla SDP:llä. Keskustan vaikutusmahdollisuuksia lisää myös, ettei Rinteellä ollut tässä vaiheessa muuta mahdollisuutta kuin houkutella puolue mukaan neuvotteluihin.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on sama kuin Sipilän hallituksessa: sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen laaja-alaisena. Uudistuksilla on jopa mahdollisuus toteutua, kun vasemmiston ja vihreiden teilaama valinnanvapaus jätetään pois. Monen muun keskustan vaatimuksen yhteensovittaminen SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tavoitteiden kanssa on neuvottelujen vetäjälle huomattavasti työläämpää.

Puolueen lähteminen tappion jälkeen mukaan hallitusneuvotteluihin ja hallitukseen ei ole ainutlaatuista.

Esimerkiksi vuoden 2011 vaaleissa ainoa vaalivoittaja oli oppositioon jäänyt perussuomalaiset. Hallitukseen lähteneet puolueet hävisivät vaaleissa yhteensä 18 kansanedustajapaikkaa. Esimerkiksi vihreät menetti kolmanneksen paikoistaan. Ennen vaalikauden loppua vihreät ja vasemmistoliitto tosin siirtyivät oppositioon. Vihreät lähti myös Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksesta.

Vaikka Rinne onnistuisikin kokoamaan niin sanotun kansanrintamahallituksen, on hallituksen koossapitämisessä kova työ.

Talouskasvun hiipuessa hallituksen pitää tehdä vaikeitakin päätöksiä. Vaikka kokoomus ei halunnut samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa, oppositiopolitiikassa puolueet löytävät monta kertaa yhteisen sävelen. Lisäksi RKP:tä lukuun ottamatta muilla puolueilla on hallituksesta lähtemällä mahdollisuus kaataa hallituksen eduskuntaenemmistö.

Rinne kokoaa hallitusta kovalla riskillä. Jos keskusta ei saa vaatimuksiaan läpi, pitää Rinteen saada mukaan joko kokoomus tai perussuomalaiset. Kumpikin vaihtoehto olisi hankala. Perussuomalaisten ottaminen mukaan pudottaisi sekä vasemmistoliiton että vihreät pois. Sen lisäksi, että kokoomuksen mukaantulo pudottaisi vasemmistoliiton, olisi kokoomuksen talouspoliittinen linja karvas pala monelle demarille.

Vaalien jälkeen ei olisi monikaan uskonut, että keskustalla on hallitusneuvotteluissa valtit käsissään. Kynnyskysymyksistä puolueella ei kuitenkaan ole varaa merkittävästi tinkiä.

Keskustalle aukesi mahdollisuus lähteä hallitusneuvotteluihin omilla ehdoillaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sipilä hallitusneuvotteluista: Kaikki on vielä auki – Rinteen mukaan menoja ei tarvitse lähteä leikkaamaan yhtään

Rinne: Menonlisäyksiin ja investointeihin voidaan käyttää merkittävästi lisää rahaa

Hallitusneuvotteluiden alaryhmien odotetaan saavan työnsä valmiiksi iltaan mennessä