Pääkirjoitus

Turvallisuus on osa tasa-arvoa

Yhteiskunnan palvelujen katoaminen maaseudulta on jatkunut pitkään. Suomessa on monta kuntaa, joissa ei ole yhtään valtion työpaikkaa. Erityisen suuri ongelma on poliisin, sairaankuljetuksen ja palokuntien siirtyminen yhä kauemmaksi.

Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat poliisiin. Poliisihallituksen poliisijohtajan Sanna Heikinheimon mukaan poliisin niukat resurssit näkyvät kuitenkin selkeästi kansalaisille. Poliiseja ei näy kaduilla valvomassa tilannetta, hälytysajat ovat pitkiä ja rikosten tutkinta-ajat pitenevät. (IS 4.2.)

Ongelmat koskettavat koko maata, mutta haja-asutusalueilla ne korostuvat. Kaduilla poliisin sentään joskus näkee, mutta maanteillä poliisiauto on jo nähtävyys.

Harvaan asutulla maaseudulla poliisia saattaa joutua odottamaan pitkään. Poliisihallituksen tilaston mukaan seitsemässä kunnassa poliisia joutuu odottamaan yli tunnin. Esimerkiksi Utsjoella ja Enontekiöllä keskimääräinen odotusaika on jopa kaksi tuntia. Ei olekaan ihme, että Enontekiöllä suunniteltiin vuonna 2017 omaa sheriffiä viimeisen poliisipartion lopetettua kunnassa.

Poliisin kaikkoamisen maaseudulta ovat huomanneet myös rikolliset. Keskusrikospoliisin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosien aikana ulottanut lonkeronsa yhä syvemmälle maaseudulle. (MT 10.5.)

Poliisi arvioi saman kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisarion Jussi Oksasen mukaan muutoksen taustalla on viranomaisvalvonnan ja poliisien määrän väheneminen harvaan asutuilla seuduilla.

Kehityksen suunta on todella huolestuttava. Muutos on ollut lisäksi nopeaa.

Poliisin arvion mukaan Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee lähivuosina. Oksanen muistuttaa, että vuonna 2000 Suomessa oli kolme vakiintunutta tunnustuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota ja niiden alla kahdeksan ryhmää. Nyt organisaatiota on seitsemän ja ryhmiä 75.

Oksasen mukaan järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää maaseutua toiminnassa paljon ja jopa päivittäin. Erilaisten kätköjen lisäksi maaseudulta löytyy sopivia autioituneita tiloja esimerkiksi laajamittaiseen kannabiksen kasvattamiseen.

Rikollisjärjestöjen levittäytyminen maaseudulle lisää siellä myös huumeiden tarjontaa. Se puolestaan synnyttää Oksasen mukaan oheisrikollisuutta, esimerkiksi varkauksia, petoksia ja ryöstöjä.

Kansalaisten tasa-arvoisesta kohtelusta puhuttiin paljon viime vaalikaudella soten yhteydessä. Uudistus kaatui siihen, ettei hallituksen esitys ollut asiantuntijoiden mukaan perustuslain takaaman kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun mukainen.

Perustuslainvastaisuus ei ole ongelman vain lakeja säädettäessä. Ongelmia ilmenee myös käytännön elämässä. Toteutuuko kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu esimerkiksi turvallisuuskysymyksissä? Toisille apu voi tulla minuuteissa, mutta toiset voivat joutua odottamaan tunteja.

Harvaan asutun maaseudun verkosto julkisti tammikuussa kymmenen eduskuntavaaliteemaa ja suositusta tulevaan hallitusohjelmaan. Verkoston puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä muistutti julkistamisen yhteydessä, että turvallinen asuinympäristö on ihmisoikeus. Hänen mukaansa poliisin tehtävä on turvata kansalaisten turvallisuus kaikkina aikoina ja kaikkialla Suomessa. (MT 10.1.)

Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa kansalaisten turvallisuutta koskevat kysymykset on nostettava vahvasti esiin. Antti Rinne (sd.) ja Markus Lohi (kesk.) sanovat, että tavoitteena on palkata vaalikauden aikana Suomeen 650 poliisia lisää (MT 13.5.).

Kaduilla poliisin sentään joskus näkee, mutta maanteillä poliisiauto on jo nähtävyys.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rinne paljastaa: Yritystukiin on tulossa muutoksia hallitusohjelmassa

Sipilä hallitusneuvotteluista: Kaikki on vielä auki – Rinteen mukaan menoja ei tarvitse lähteä leikkaamaan yhtään

Rinne: Menonlisäyksiin ja investointeihin voidaan käyttää merkittävästi lisää rahaa