Pääkirjoitus

EU:ssa on paljon puolustettavaa

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta. Vaikka Suomessa pidettiin juuri eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut ovat menossa, EU-vaaleja ei pidä unohtaa. Ne ovat suomalaisten kannalta joissakin asioissa jopa eduskuntavaaleja tärkeämmät.

Hiljattain julkaistun eurobarometrin mukaan Suomen EU-jäsenyyden puolesta äänestäisi nyt 70 prosenttia suomalaisista. Toivottavasti se näkyy myös äänestysaktiivisuudessa. Viisi vuotta sitten äänestysprosentti oli vain 39,1.

EU saatetaan kokea etäiseksi, sen puuhastelut eivät kiinnosta. Syytä kuitenkin olisi kiinnostua, koska EU:ssa tehtävillä päätöksillä on suora vaikutus monen suomalaisen jokapäiväiseen elämään.

Maa- ja metsätalouteen sekä aluepolitiikkaan liittyvät asiat koskettavat suoraan erityisesti maakuntien asukkaita. Seuraavalla parlamenttikaudella päätetään muun muassa EU:n yhteisestä maatalous- ja aluepolitiikasta sekä ilmasto- ja energiapolitiikasta.

EU:n budjetin ja yhteisen maatalouspolitiikan (cap) valmistelut seuraavalle ohjelmakaudelle ovat pitkällä. Viime viikolla Suomessa vierailleen maatalouskomissaari Phil Hoganin mukaan vuosien 2021–2027 yhteisen maatalouspolitiikan päätökset saattavat syntyä heinäkuussa alkavan Suomen puheenjohtajuuden aikana. (MT 8.5.)

EU:n budjetin kokoaminen on nyt tavallistakin vaikeampaa, koska pitää varautua Britannian lähtöön EU:sta. Brexitin seurauksena budjettia pitää leikata tai lisätä jäsenmaiden maksuosuutta. Komission esittämät suurimmat leikkaukset kohdistuvat maatalous- ja aluepolitiikkaan. Esimerkiksi maaseudun kehittämistukiin komissio on esittänyt neljänneksen leikkausta.

Brexitin lisäksi paineita tulevaan budjettiin tuovat uudet rahoituskohteet. Lisää rahaa esitetään muun muassa tutkimukseen, puolustukseen ja maahanmuuttoon.

Monista EU:n asioista päätetään jäsenmaiden kesken, mutta EU-parlamentin valta on lisääntynyt. Vaikka metsäpolitiikka on periaatteessa jäsenmaiden omassa päätäntävallassa, metsät liittyvät vahvasti EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Päättymässä olevalla parlamenttikaudella tämä näkyi EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta päätettäessä. Näissä yhteyksissä metsät ja niiden käyttö ovat olleet vahvasti esillä. EU:n metsäkeskusteluissa usean suomalaisen europarlamentaarikon osaaminen korostui, koska monien maiden parlamentaarikkojen metsäosaaminen oli vaatimattomalla tasolla. Suomen tavoitteet toteutuvatkin kohtuullisesti.

Metsäkeskustelu jatkuu – halusimme sitä tai emme – myös tulevalla parlamenttikaudella. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä suomalaisten europarlamentaarikkojen tulee huolehtia jatkossakin siitä, ettei metsistä tule "eurooppalaista luontoreservaattia". Marttila kehottaakin äänestämään ehdokkaita, jotka ovat valmiita tekemään töitä kestävän metsätalouden puolesta, ja kertomaan muiden jäsenmaiden edustajille, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Sen lisäksi, että EU on itsenäisten valtioiden liitto, se käyttää ylikansallista päätösvaltaa muun muassa kauppapolitiikassa.

Maailman muuttuessa yhä epävakaammaksi on tärkeää, ettei EU putoa kokonaan pois pöydistä, joissa maailman tulevaisuudesta päätetään. Muun muassa presidentti Sauli Niinistö on useaan kertaan ilmaissut huolensa EU:n heikkoudesta.

Erityisesti maaseudulla, viljelijöillä ja metsänomistajilla on EU:ssa paljon puolustettavaa, mutta myös paljon tarjottavaa muun muassa energia- ja ilmastopolitiikassa. Äänestämällä voit osaltasi varmistaa, että europarlamenttiin valitaan edustajia, jotka tuntevat suomalaisen maaseudun tarpeet ja mahdollisuudet.

Europarlamenttiin tarvitaan edustajia, jotka tuntevat suomalaisen maaseudun.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsänomistaja voittaa aina

Mepeille tarjoillaan lähiruokaa ja lentopäästöt kompensoidaan – Uudistusten takana korkeimmalle parlamentissa kivunnut suomalainen

UPM luovuttaa metsänomistajille puukaupan katkontatiedot entistä tarkemmin