Pääkirjoitus

Lisää ymmärrystä metsien käytöstä

Kiinnostus metsiä ja niiden käyttöä kohtaan on kasvanut sekä Suomessa että EU:ssa. Vauhtia keskusteluun ovat antaneet EU:ssa käyty energia- ja ilmastokeskustelu sekä suomalaisen metsäteollisuuden investointisuunnitelmat.

EU:ssa metsäasiat liittyvät olennaisesti ilmastopolitiikkaan. Pari vuotta sitten EU:ssa väännettiin ankarasti muun muassa maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyvästä lainsäädännöstä (lulucf). Kompromissina syntynyt loppu­tulos oli Suomen kannalta parempi kuin EU-parlamentin ympäristö­valiokunnan esitys.

Monet suomalaiset euro­parlamentaarikot tekivät ison työn kohtuullisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi Nils Torvalds (r.) oli helpottunut, että parlamentista lopulta löytyi ymmärrystä suomalaisen, pohjoismaisen ja pohjois­eurooppalaisen metsätalouden erityisasemalle.

Parlamentin äänestys oli tiukka eivätkä kaikki suomalaisetkaan parlamentaarikot kompromissia hyväksyneet, vaan neljä heistä äänesti esitystä vastaan. Myös ympäristöjärjestöjen mielestä lopputulos oli iso tappio ilmastolle.

Valmis lulucf ei ole vieläkään, koska asiaa koskevan asetuksen toimeen­pano on kesken. Asetukseen liittyvä laskukaava on monimutkainen, eikä se vastaa metsien todellista hiilinielua. Asetuksen mukaan metsien hiilen­sidonnasta voidaan laskea hyväksi vain 2,5 miljoonaa tonnia eli kahdeksan prosenttia. Lopputulos on nyt, että Suomen päästöt ovat 0,21 miljoonaa tonnia suuremmat kuin nielut.

Metsäkeskustelu EU:ssa ja Suomessa jatkuu myös tulevalla kaudella. Meneillään olevan Euroopan parlamentti­vaalin yhteydessä EU:n metsäpolitiikkaan vaikuttamaan pyrkivä Fern-järjestö kerää ehdokkailta allekirjoituksia ”metsälupaukseen”. Allekirjoittaneet lupaavat muun muassa edistää politiikkaa, jonka tavoitteena on metsien suojelu ja ennallistaminen maailmanlaajuisesti. (HS 16.5.)

Viikko sitten lupauksen oli alle­kirjoittanut 126 ehdokasta, heistä yhdeksän on suomalaista. Päättymässä olevalla parlamenttikaudella lulucf:n hyväksymistä vastustaneista euro­parlamentaarikoista alle­kirjoittaneiden joukossa ovat Merja Kyllönen (vas.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.).

Metsälupauksessa todetaan myös, että ”EU:n metsien hiilivarasto hupenee nopeasti, ainakin osittain johtuen siitä, että puuta korjataan enenevässä määrin bioenergian tarpeisiin”. Tämä väite ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. HS:n haastattelussa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilakin muistutti, että metsät ja puuston määrä ovat kasvussa koko Euroopassa.

Fernin lupauksen allekirjoittaneen Sirpa Pietikäisen mielestä EU:n pitäisi toimia johtavana esimerkkinä muulle maailmalle metsien käytössä. Hän myöntää, että globaalissa mittakaavassa Suomi hoitaa metsiään erinomaisesti, vaikkakaan ei täydellisesti. Siksi Suomen kannattaisi Pietikäisen mukaan toimia kunnianhimoisen metsäpolitiikan eteen myös EU:ssa.

Vaikka parantamisen varaa metsänhoidossa varmaankin on, suomalaisella metsäosaamisella on paljon annettavaa EU:lle ja koko maailmalle. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi muiden olisi hyvä tietää, miten metsiä voidaan hyödyntää ja samaan aikaan kasvattaa puuston määrää – ja samalla hiilinielua – kymmenillä miljoonilla kuutioilla.

Hiilidioksidin sitomisessa maa- ja metsätalous ovat avainasemassa. Ilmaston­muutoksen torjunnassa pitäisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota myös päästöjen vähentämiseen.

Fossiilisista raaka-aineista luopu­minen, puun käytön lisääminen ja hyvä metsänhoito olisivat maailman­laajuisestikin tehokkain tapa sitoa hiiltä ja vähentää hiilidioksidi­päästöjä. Ymmärrystä näitä asioita kohtaan on tärkeää edistää myös Euroopan parlamentissa.

Suomalaisella metsäosaamisella on paljon tarjottavaa EU:lle ja koko maailmalle.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

”Urpilaisen salkku on keskiraskas”, Suomen mepit määrittelevät

Hyvää käytännön edunvalvontaa

Juha Marttila vaatii lisää resursseja ravinnetutkimukseen