Pääkirjoitus

EU:n yhteinen armeija ei innosta

Eduskuntavaalien alla puhuttiin vähän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, vaikka esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö kaipasi aiheesta keskustelua. Myös pitkäaikainen keskustapoliitikko, ministeri Seppo Kääriäinen kaipasi kolumnissaan keskustelua ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (MT 18.3.).

Kääriäisen mielestä eduskuntavaaleissa ei voi sivuuttaa ulkopolitiikkaa, koska pienessä maassa on keskusteltava aina ulkopolitiikasta. Hän muistutti, että edessä on isoja asioita, jotka vaativat tulevalta hallitukselta ja uusilta kansanedustajilta linjanvetoja.

Ehkä syy siihen, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikka noussut eduskuntavaaleissa merkittävästi esiin on, että puolueissa ollaan tyytyväisiä nykyiseen linjaan. STT:n puolueille tekemän kyselyn mukaan suurimmat puolueet kannattivat jatkuvuutta nykyiselle linjalle. (STT 6.4.)

STT:n kyselyn mukaan perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut puolueet suhtautuvat myönteisesti Niinistön ajamaan EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen. EU:n lisäksi tärkeimpinä kumppaneina puolustusyhteistyön kannalta pidetään Ruotsia ja muita Pohjoismaita.

Perussuomalaiset perustelivat nihkeää suhtautumistaan sillä, että suurin osa EU:n jäsenistä on Naton jäseniä, eikä niillä ole intressiä luoda päällekkäisiä rakenteita.

Puolueissa kannatetaan myös edellisessä hallitusohjelmassa ollutta kirjausta, jossa Suomi määriteltiin sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Vaikka puolueissa suhtaudutaan myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen, ei yhteinen armeija innosta. Maaseudun Tulevaisuuden vaalikoneeseen vastanneista eurovaaliehdokkaista vain 15 prosenttia kannattaa EU:n puolustusyhteistyön syventämistä kohti yhteistä armeijaa. Minkään puolueen puheenjohtaja ei MT:n EU-vaalihaastatteluissa kannattanut EU:n yhteistä armeijaa. (MT 20.5.)

Kansalaiset suhtautuvat EU:n yhteisen armeijaan hieman poliitikkoja myönteisemmin. MT:n teettämän kyselyn mukaan noin neljäsosa suomalaisista haluaisi EU:lle yhteisen armeijan. Suurinta kannatus on RKP:n äänestäjien keskuudessa. Heistä 43 prosenttia kannattaa puolustusyhteistyön kehittämistä kohti yhteistä armeijaa.

Edellisellä vaalikaudella ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toimineen kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk.) mielestä yhteinen armeija on haihattelua. Hän muistuttaa, ettei edes Natolla ole yhteistä armeijaa.

Vaikka yhteinen armeija ei innostakaan, EU pyrkii vahvistamaan omaa puolustustaan. Yksi askel tähän suuntaan on Lissabonin sopimuksen avunantolauseke, joka velvoittaa jäsenmaita avunantoon, jos johonkin niistä hyökätään. Vaikka lauseketta testattiin käytännössä Ranskan terrori-iskujen yhteydessä, sen tulkinta on edelleen epäselvä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei ole paljoa puhuttu EU-vaalienkaan yhteydessä, vaikka EU:lla on merkittävä rooli suhteiden hoitamisessa unionin ulkopuolisiin maihin. Esimerkiksi kauppapakotteista Venäjää kohtaan päätettiin unionissa yhteisesti. EU pyrkii hoitamaan yhteisesti suhteita myös Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

Puolustusyhteistyön tiivistäminen vahvistaa EU:n roolia myös turvallisuuspolitiikassa. Vaikka näistä asioista päätetään jäsenmaiden kesken, on Euroopan parlamentilla tärkeä rooli muun muassa budjetin laatimisen yhteydessä.

EU:n puolustusyhteistyöhön on varattu jo viisi miljardia euroa. Nyt valittavat europarlamentaarikot ovat päättämässä, kuinka paljon siihen varataan rahaa seuraavalla budjettikaudella. Samoista rahoista kilpailevat muun muassa EU:n maatalous- ja aluepolitiikka.

EU:lla on merkittävä rooli suhteiden hoitamisessa unionin ulkopuolisiin maihin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen sairauslomalle – sivussa työstä kesäkuun loppuun

Puhemies Matti Vanhanen saa oman televisio-ohjelman – "Se on kuulijan korvasta kiinni kuinka puolueettomasti osaa asiat esitellä"

Eduskunnan puhemieheksi on valittu keskustan Matti Vanhanen