Pääkirjoitus

Maaseudulla paljon pelissä EU-vaaleissa

Ennakkoon arvioitiin, että kuukausi sitten pidetyt eduskuntavaalit heikentäisivät entisestään intoa äänestää europarlamenttivaaleissa. Ennakkoäänestyksen perustella näin ei ole käymässä.

Äänestysprosentti nousi viisi vuotta sitten pidetyistä eurovaaleista lähes neljä prosenttiyksikköä 17,4 prosentista 21,2 prosenttiin. Edellisissä EU-vaaleissa äänesti yhteensä 41 prosenttia.

Erot ennakkoäänestysaktiivisuudessa ovat maan eri osien välillä kuitenkin suuria.

Ahkerimmin ennakkoon äänestettiin Helsingissä, jossa äänestysprosentti oli 26,1. Seuraavaksi vilkkainta ennakkoäänestys oli Pirkanmaalla (22,9) ja Varsinais-Suomessa (22). Manner-Suomessa vähiten ennakkoon äänestettiin Vaasan vaalipiirissä (18,4 prosenttia), Oulun vaalipiirissä (19,5) ja Kaakkois-Suomen vaalipiirissä (19,7).

Äänestysvilkkaus kertoo siitä, että aktiivisimmin liikkeellä ovat olleet suurimpien kaupunkien asukkaat. Maaseudun asukkaat ovat sen sijaan lähteneet hitaasti liikkeelle, vaikka juuri maaseudulla ja maakunnilla on EU:ssa eniten puolustettavaa. EU:ssa tehtävät päätökset heijastuvat suoraan maa- ja metsätalouteen sekä alueiden kehitykseen.

EU-parlamentti on ottanut vahvan roolin esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Parin viime vuoden aikana ilmastokeskustelu on pyörinyt metsien ympärillä. Keskustelu jatkuu edelleen, vaikka periaatteessa metsien käytöstä saatiin päätöksiä tehtyä. Maankäyttöä, sen muutoksia ja metsätaloutta kokevien lulucf-säädösten laskutavasta käydään parhaillaan kovaa keskustelua.

On hyvin todennäköistä, että ilmastoasioiden yhteydessä maa- ja metsätalous nousevat myös uudessa EU-parlamentissa vahvasti esiin.

EU:ssa valmistellaan parhaillaan seuraavan rahoituskauden budjettia ja maatalouspolitiikkaa vuosille 2021–2027. EU-komissio on ehdottanut isoja leikkauksia sekä maatalousbudjettiin että aluepolitiikkaan. Paineita budjettileikkauksiin tulee brexitistä ja EU:lle suunnitelluista uusista tehtävistä.

MTK:n asiantuntija Jukka Rantala muistuttaakin, että rahoituskauden vaihtumisen vuoksi näissä EU-vaaleissa on paljon pelissä. Rantalan ja MTK:n tutkimuspäällikön Juha Lappalaisen mielestä viljelijöiden kannattaa ehdottomasti käyttää äänioikeuttaan EU-vaaleissa (MT 17.5.).

Lappalainen muistuttaa, että EU-parlamentilla on paljon vaikutusvaltaa myös maatalousasioista päätettäessä. Tästä syystä hänen mielestään olisi tärkeää, että parlamentissa on riittävästi suomalaista maa- ja metsätalousasiantuntijuutta. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä EU-vaalit ovat tärkeät erityisesti silloin, jos omistaa metsää.

Eurovaalien alhaista äänestysprosenttia on selitetty muun muassa sillä, ettei 13 edustajalla ole 751 edustajan joukossa vaikutusvaltaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.

Votewatch-järjestön selvityksen mukaan suomalaiset europarlamentaarikot ovat EU:n kärkeä vaikutusvallassa ja heillä on selvästi enemmän vaikutusvaltaa kuin parlamentin jäsenillä keskimäärin. Suomalaisten taakse jäävät muun muassa Ruotsin, Ranskan, Italian ja Espanjan europarlamentaarikot. (Yle 24.4.)

Koska suomalaisten europarlamentaarikkojen lukumäärä on pieni, korostuu edustajan asiantuntemus. Asiantuntemus auttaa muun muassa siinä, että edustaja pääsee oman poliittisen ryhmänsä edustajaksi tärkeisiin valiokuntiin sekä laatimaan raportteja. Maa- ja metsätalouden kannalta tärkeitä valiokuntia ovat esimerkiksi maatalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta.

Maaseudun asukkailla on monta syytä äänestää sunnuntaina. Maaseutu tarvitsee osaavia edustajia Euroopan parlamenttiin.

EU-parlamentti on ottanut vahvan roolin esimerkiksi ilmastopolitiikassa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU:n huippuvirkojen nimitysruletti käynnistyy – prosessista odotettavissa pitkä ja mutkikas

EU-myönteiset vahvistuivat, äärioikeiston jytky jäämässä odotettua pienemmäksi – Äänestysprosentti ilahduttavan korkea

Elsi Kataisen vaalivalvojaiset olivat tunteiden vuoristorataa – illan lopuksi Kuopiossa juhlittiin europarlamentaarikkoa