Pääkirjoitus

Perhemetsätalous on Suomen vahvuus

Metsien merkitys Suomen nousulle yhdeksi maailman vauraimmista maista on iso. Metsien tärkeys koko yhteiskunnalle näkyy siinä, että valtiovallan taholta metsien hoitoon on kiinnitetty huomiota jo vuosisatoja. Metsien loppuminen on ollut päättäjien huolena jo 1600-luvun lopulta lähtien, jolloin Ruotsin hallinto alkoi suhtautua kaskiviljelyyn karsaasti (Aarre 4/2019).

Ensimmäinen metsälaki säädettiin Suomeen vuonna 1886. Viranomaiset pelkäsivät metsien häviävän kovan käytön seurauksena.

Sen jälkeen metsälakeja on muutettu monta kertaa, viimeksi vuoden 2014 alussa. Lainsäädäntö on muuttunut yhteiskunnan tarpeiden mukaan, mutta periaatteellinen sisältö on säilynyt samana: metsiä älköön hävitettäkö.

Nyt voidaan todeta, että metsälakien tavoite on toteutunut ja Suomen tärkeimmästä luonnonvarasta on pidetty hyvää huolta. Suomalaisissa metsissä on ennätyksellisen paljon puuta ja metsien kasvu on reippaasti suurempaa kuin metsien käyttö. Tästä huolimatta meillä edelleen kiistellään metsien käytöstä ja niiden tuhoutumisesta.

Metsät koetaan edelleen tärkeiksi, mutta odotukset niitä kohtaan ovat muuttuneet. Kiinnostusta metsiä ja niiden käyttöä kohtaan on lisännyt niiden kyky sitoa hiiltä. Muutoksen seurauksena suomalaisten metsien käyttöä pohditaan myös EU:ssa.

Vaikka julkisen keskustelun perusteella voisi luulla, että meidän pitäisi hakea lupaa metsiemme käyttöön EU:lta. Esimerkiksi Yle otsikoi uutisensa: Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kuin EU sallii (Yle 21.5.).

Euroopan komission mukaan EU:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa päättää jäsenmaiden hakkuista. Komission tiedottajan Anna-Kaisa Itkosen mukaan komissiolla ei ole tarvetta mestaroida jäsenmaiden hakkuumääriä. (MT 24.5.)

Päätäntävaltaa yksityismetsien hakkuista ei ole myöskään valtiolla, vaan hakkuumäärät riippuvat markkinoista. Metsänomistajat päättävät itse – metsälainsäädännön puitteissa – miten metsiään hakkaavat ja hoitavat.

Suomalainen metsänomistus perustuu perhemetsätalouteen, joka on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Yli 600 000 suomalaista omistaa metsää. Metsien hyödyntäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään omistamiseen, vaan jokamiehenoikeudet sallivat kaikkien liikkua metsissä ja poimia marjoja ja sieniä. Tämäkin on maailman mittakaavassa erittäin poikkeuksellista.

Metsäteollisuuden merkitys Suomen hyvinvoinnille ja työllisyydelle on todella merkittävä. Merkittävyyttä lisää, että raaka-aine tulee valtaosin kotimaasta. Vuonna 2017 kantorahatulot nousivat 2,2 miljardiin euroon. Summasta valtaosan saivat yksityismetsänomistajat ja rahat jakaantuivat eri puolille maata. Myös puunmyyntitulosta maksettavat pääomatuloverot jäivät Suomeen.

Yksityismetsänomistus on etu myös ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta. Metsänomistajilla on metsiensä suhteen erilaisia tavoitteita. PTT:n tutkimuksen mukaan luontoarvot, virkistys ja maisema ovat tärkeitä 66 prosentille metsänomistajista.

Luken tutkimusprofessori Jussi Uusivuoren mukaan yksityismetsänomituksella on merkitystä muun muassa metsien tuottamien julkishyödykkeiden kuten metsien ilmastohyötyjen ja vanhojen metsien virkistysarvon määrään. Uusivuoren mielestä metsien ikärakenteesta voi päätellä, etteivät yksityismetsänomistajat ajattele pelkästään voittojen maksimointia. (Luke 26.9.2016)

Perhemetsätalous on osoittautunut vuosien aikana erittäin toimivaksi ja koko yhteiskuntaa hyödyntäväksi malliksi. Nykyiseen keskusteluun metsistä ja niiden käytöstä liittyy paljon tunteita ja näkökulmia. Ylisukupolviselle perhemetsätaloudelle nämä asiat eivät ole vieraita.

Metsien loppuminen on ollut päättäjien huolena jo 1600-luvun lopulta lähtien.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Liian läheltä laituria liikkuminen tulehduttaa mökkiläisten ja melojien välejä – mikä on tarpeeksi suuri hajurako?

Oljen ympärille voisi rakentaa biohiili- ja energiaosuuskuntia

Hakkuita seurataan nyt myös satelliiteilla – Metsäkeskus toivoo kustannussäästöjä ja valvonnan tehostumista