Pääkirjoitus

Keskustaa koetellaan puolivälitarkastelussa

Hallitusneuvotteluissa huomat­tavan hyvin menestyneen keskustan kenttäväki pohtii parhaillaan puolueensa tulevaisuutta. Kevään historiallisen rankka eduskuntavaalitappio on yhä mielessä, mutta hallitusneuvotteluiden loppu­tulos laimentaa kentän kiukkua. Hallitukseen menosta puhutaan edelleen kriittisesti, mutta vain harva asettuu sitä tosissaan vastustamaan. Niin hyvän niskalenkin vaalitappion kärsinyt puoluejohto nyt Antti Rinteen demareista otti.

Keskustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä pystyy esittämään puoluevaltuustolleen listan, jolla keskusta on saanut läpi lähes kaikki kynnys­kysymyksensä.

Ongelmaton keskustan tilanne ei ole. Hallitusohjelman kasvutavoite perustuu edelleen velanotolle, valtion omaisuuden myynnille sekä erityisesti työllisyysasteen nousulle 75 prosenttiin. Tavoitteen toteutumista toivovat kaikki sekä hallituksessa että oppositiossa, mutta siihen uskoo harva.

Edessä saattaa hyvinkin olla tilanne, jossa talouden suhdanne kääntyy alamäkeen ja työttömyys uuteen nousuun. Samalla valtion velkaantuminen uhkaa kasvaa ennakoidusta, verotulot kääntyvät laskuun ja edessä on uusi keskustelu julkisten menojen leikkauksesta.

Vaikka kyseessä on sosialidemokraattisen aatteellisen talouspolitiikan ongelma, tilanteen korjaaminen jää valtiovarainministeripuolue keskustan tehtäväksi. Keskusta jää myös julkisessa keskustelussa oikeisto-opposition maalitauluksi. Samalla keskustan perinteisesti vahvan yrittäjäsiiven kiukku nousee uudelleen omaa puoluettaan kohtaan.

Kahden vuoden kuluttua pidettävä hallituksen puolivälitarkastelu muodostaakin vedenjakajan keskustan hallitustaipaleella. Silloin on hetki, jolloin puolueen on uskallettava todeta, onko sen asettamissa kynnyskysymyksissä pysytty. Tätä keskustan johdolta tullaan peräämään myös puoluehallituksen ja -valtuuston kokouksissa. Asia on käsitelty myös puolueen johdossa.

Kiinnostavaakin on, kenen tehtäväksi johtopäätösten teko jää. Sipilä itse on kertonut seuraavansa asioiden tolaa eduskunnan takapenkistä haukan lailla. Näin varmaan on, mutta hänen seuraajansa pitäisi seurata sitä vielä tarkemmin. Uusi puheenjohtaja ei voi olla edeltäjänsä ohjattavissa. Tästä on lukuisia esimerkkejä poliittisessa lähihistoriassakin.

Samasta syystä Sipilä ei voi profiloitua puolue-elimissään liian aloitteellisena myöskään ministerivalinnoissa. Kun keskusta ei kyennyt valitsemaan uutta puheenjohtajaansa vaalien jälkeen rivakasti, puolue joutuu temppuilemaan valintojensa kanssa nyt ainakin syyskuun ylimääräiseen puolue­kokoukseen asti.

Käytännössä selviä ministeri­ehdokkaita keskustalla on kaksi. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja edellisellä kaudella sote-väännöissä kunnostautunut Annika Saarikko ovat halutessaan seuraavassa hallituksessa. Saarikon tuleva äitiysloma vaikuttaa asiaan, mutta hyvä sijainen löytyy varmasti.

Koska keskustan iso puoluekokous haluaa käyttää valtaansa, Kaikkosta ei ehkä kyetä nimeämään valtiovarainministeriksi saman tien. Se on perinteisesti ollut puheenjohtajan paikka. Tähän tarkoitukseen on etsitty lyhyt­aikaista sijaista politiikan ulkopuolelta. Erikoiseen sijaisuuteen on tarjolla muun muassa puoluetta lähellä oleva taloustieteilijä Vesa Vihriälä.

Muita keskustan vahvoja ehdokkaita ministerin, ryhmänjohtajan ja puhemiehen tehtäviin ovat elinkeino­ministerinä hyvin menestynyt Mika Lintilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, jolle hyvän vastuksen antaa kansanedustaja Juha Pylväs.

Puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on ollut hallitusneuvotteluissa näkyvä. Myös kansanedustajat Hanna Kosonen ja Mikko Savola saattavat löytää itsensä merkittäviltä paikoilta. Matti Vanhanen puolestaan on nousemassa puhemieheksi.

Keskustan uusi puheenjohtaja ei voi olla edeltäjänsä ohjattavissa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puun käyttö rakentamisessa aiotaan kaksinkertaistaa seuraavan neljän vuoden aikana – eniten kasvumahdollisuuksia nähdään puukerrostaloissa

Keskusta esittää: Kalmari johtamaan maa- ja metsätalousvaliokuntaa, Vehviläinen sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja Hoskonen ympäristövaliokuntaa

Hallitusohjelma antaa Lepälle vahvan selkänojan parantaa viljelijän asemaa: "Vaatimukset ovat kovat"