Pääkirjoitus

Tasa-arvo etenee vihdoin vauhdilla

Tasa-arvon edistymisestä on iloittu hallituksen ministerivalintojen yhteydessä. Syytä onkin. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksessa on 11 naista ja kahdeksan miestä. Tiedossa olevien myöhempien ministerivaihdosten jälkeenkin asetelma sukupuolten välillä pysyy samanlaisena. Menneiden vuosikymmenten miesten vallan jälkeen nyt saavutettu tulos on mainio.

Huomioitavaa on myös, että kysymyksessä ei ole ainutlaatuinen tilanne. Muun muassa Matti Vanhasen (kesk.) toisessa hallituksessa naisilla oli enemmistö. Keskustalla on myös esittää kaksi naispääministeriä, Anneli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Kokoomuksella puolestaan kaksi puhemiestä, Riitta Uosukainen ja Paula Risikko. Myös Marja Lohela (ps.) on toiminut tässä arvostetussa tehtävässä.

Itse asiassa sukupuolten välinen tasa-arvo etenee politiikassa muutenkin tällä hetkellä huomattavaa vauhtia. Keväällä valituista kansanedustajista naisia oli 46,5 prosenttia. Se on jo enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Merkittävä asia Suomen kansainvälisen aseman näkökulmasta on myös entisen demaripomon ja nykyisen kansanedustajan Jutta Urpilaisen nousu hallituksen komissaariehdokkaaksi Euroopan unioniin.

Juuri EU:ssa Suomen ja muiden pohjoismaiden kannattaa profiloitua tasa-arvokysymyksillä. Monissa unionin jäsenmaissa tasa-arvon eteneminen vaikkapa Suomessa on tehokas esimerkki, jonka avulla vastaavaa kehitystä voidaan edistää omalla maaperällä. Komissaarin tehtävän näkyvyys ja painoarvo tasa-arvotyössä on erittäin merkittävä.

Samaan aikaan toisaalla tapahtuu myös myönteistä kehitystä. Muun muassa kotimaisessa mediassa tasa-arvo etenee nyt vauhdilla. Mielenkiintoista on, että suomalainen iltapäivälehdistö on siirtynyt naisten haltuun.

Ilta-Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi nimitettiin keskiviikkona satakuntalaistaustainen kokenut journalisti Johanna Lahti. Myös lehden toinen päätoimittaja Ulla Appelsin on kehittänyt lehden journalismia ansiokkaasti jo pitkään.

Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi valittiin vuosi sitten savolaistaustainen Erja Yläjärvi. Muita merkittäviä naisia median johdossa ovat muun muassa STT:n päätoimittaja Minna Holopainen, Ilkan päätoimittaja Satu Takala, Yle Uutisten päätoimittaja Riikka Räisänen, Kainuun Sanomien päätoimittaja Sanna Keskinen ja tietysti Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, joka osallistuu journalistiseen keskusteluun edelleen vahvasti.

Kolmas yhteiskunnallinen ala, jossa tasa-arvo on edennyt erittäin hyvin, on evankelisluterilainen kirkko. Vaikka tasa-arvosta kirkossa on keskusteltu erittäin vahvasti ja kriittisestikin, runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa naisten osuus pappisviroista on noussut noin puoleen.

Nykyisellä pappisvihkimisen vauhdilla kirkko on seuraavina vuosina yhä vahvemmin naisten hallussa. Kuitenkin piispoista vain yksi on nainen. Kaisamari Hintikka aloitti Espoon hiippakunnan piispana helmikuussa.

Kaikkialla kehitys ei ole kuitenkaan yhtä hyvää. Elinkeinoelämän järjestöjen johtotehtävissä ja yrityksissä naisten osuus on edelleen huomattavasti miehiä vähäisempi. Sama pätee palkansaajapuolen keskusjärjestöjen johtoon, eikä maa- ja metsätaloustuottajien MTK:kaan ole eturivissä tässä asiassa.

Tulevina vuosina tasa-arvo kehittyy vääjäämättömästi myös yrityselämässä, jos se aikoo pysyä yhteiskunnallisessa kehityksessä mukana. Myös tyttöjen huomattavasti poikia parempi koulumenestys ajaa vääjäämättömästi tilanteeseen, jossa valta on siirtynyt naisille.

Vielä ei olla tilanteessa, jossa miesten tasa-arvosta tarvitsisi olla erityisen huolissaan.

Sellainenkin hetki voi vielä tulla.

Naiset ovat vahvistaneet otettaan myös median johdossa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puhemies Matti Vanhanen kertoo sydänleikkauksen sujuneen hyvin

MTK huolestui maaseudun kehittämisohjelman rahoista – "Hallitusohjelmaa on noudatettava"

Keskustan Kulmuni korosti linjapuheessaan sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa