Pääkirjoitus

Heikkoon kasvuun on syytä totutella

Suomen Pankki liittyi viikolla pahan ilman ennustajiin. Talouskasvu on jäämässä kuluvana vuonna viime vuosia hitaammaksi. Sama vaisu tahti jatkuu myös tulevina vuosina.

Mutta onko se yksinomaan ongelma? Itse asiassa talouskasvun yhdistäminen ilmastonmuutoksen estämiseen pakottaa monet kehittyneet maat ajattelemaan koko hyvinvointinsa perustan aivan uudelleen.

Vielä ei Suomen Pankissa olla halukkaita kohtaamaan tätä talouden uutta näkökulmaa. Keskuspankki lähtee edelleen ajatuksesta, jossa talouden kasvua olisi syytä kiihdyttää. Hallituksen pyrkimys nostaa työllisyysaste nykyisestä runsaasta 72 prosentista 75 prosenttiin saa täyden tuen.

Keskuspankin pääjohtaja Olli Rehn kannustikin hallitusta poikkeuksellisen suorasanaisesti napakoihin toimiin. Muun muassa syksyllä käynnistyvää palkkakierrosta Rehn ohjeisti suorasukaisesti.

Pääjohtajan mukaan olisi perusteltua, että "vientialojen työehtosopimukset asettavat kustannuskehitykselle raamin, jota muiden kotimaisten alojen ei normaalisti ole syytä ylittää" (MT 11.6.).

Kiintoisampi kysymys onkin, miten tähän tulokseen päädytään. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on päättänyt jättäytyä laajojen tuloratkaisujen ulkopuolelle, tulokseen on päästävä "koordinoinnilla".

Rehnin lisäksi tätä on esittänyt muun muassa suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (MT 7.6.).

Käytännössä koordinointi tarkoittaa, että sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöt vahtivat omien toimialojensa palkkakehitystä tarkoin ja puuttuvat siihen kaikin epävirallisin keinoin, kuten painostamalla, uhkaamalla ja kannustamalla.

Koska Suomen ja monien muidenkin kehittyneiden maiden työttömyystuki, työeläkejärjestelmä ja sosiaaliturvan rahoitus perustuvat jatkuvan talouskasvun vaateelle, hallituksen, Suomen Pankin ja työmarkkinajärjestöjen pyrkimykset ylläpitää perinteistä talouskasvua ovat ymmärrettäviä.

Silti erityisesti Suomen Pankin kaltaisten riippumattomien auktoriteettien olisi vähitellen uskallettava ajatella asiaa toisin ja katsottava totuutta uusin silmin.

Maapallon lämpeneminen ei kerta kaikkiaan kestä perinteiseen tavarantuotantoon ja fossiiliseen energiaan perustuvan talouskasvun jatkumista. Koko talouskasvun rakenne on mietittävä nopeasti uudelleen.

Aivan alusta tätä työtä ei Suomen Pankissa aloiteta, mutta kovin pitkällä se ei uuden talouskasvun ymmärtämisessä ole. Rehnin johdolla keskuspankin olisi päästävä parempaan. Jo senkin takia, että hän itse entisenä EU-komissaarina ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä, ja jopa uutena pääjohtajaehdokkaana on vaikutusvaltainen henkilö edistämään ympäristöasiaa EKP:ssä.

Aivan toivotonta uuden talouskasvun käsitteen luominen ei Suomen kaltaisessa korkean teknologian maassa ole. Muun muassa isot suomalaiset yritykset, ja jopa Elinkeinoelämän keskusliitto toimivat jo oikeansuuntaisesti.

Kannustimena on luonnollisesti luoda uutta ansaintaa hiilensidonnan edistämiseksi ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi.

Myös maaseudun elinkeinoille ilmastonmuutoksen hidastamisessa on paljon mahdollisuuksia. Muun muassa korvauksen saaminen hiilensidonnasta sekä maaperään että metsiin on hanke, jota kannattaa ilman muuta maanomistajienkin näkökulmasta edistää. On harvoja asioita, joista valistuneen yhteiskunnan kannattaa maksaa yhtä paljon kuin tästä.

Työ on kuitenkin vahvasti kesken. On aivan varmaa, että muun muassa rakentamisen hiilijalanjälkeä joudutaan miettimään aivan uudenlaisesta näkökulmasta. Samoin metropolistumisen mielekkyys joutuu uuteen harkintaan.

Ilmastonmuutoksen edessä on nyt oltava nöyrä. Se vaatii todennäköisesti sitä, että meidän on totuteltava nykyistä heikompaan talouskasvuun.

Maaseudun elinkeinoille korvaus hiilensidonnasta avaa paljon mahdollisuuksia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Työministeri Harakka kokee uuden hallituksen edellistä empaattisemmaksi – "Aktiivimallin leikkuri koettiin epäoikeudenmukaiseksi"

WSJ: Olli Rehn esillä keskusteluissa IMF:n uudesta pääjohtajasta

Sopimus tuottajien ja ilmaston piikkiin