Pääkirjoitus

Rinteen hallituksen näytettävä kykynsä

Edellisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti tärkeimmäksi tehtäväkseen saada Suomi kuntoon. Hallitus onnistuikin saavuttamaan tärkeimmät talouspoliittiset tavoitteensa. Valtion velkaantuminen taittui ja työllisyysaste nousi yli 72 prosentin, vaikka ekonomistit pitivät hallituksen työllisyysastetavoitetta utopistisena.

Kriitikkojen mielestä tavoitteen saavuttaminen katsottiin johtuneen suurelta osin maailmantalouden vetoavusta. Se edellytti kuitenkin hallitukseltakin kovia päätöksiä, joista keskusta maksoi kevään eduskuntavaaleissa kovan hinnan.

Jopa keskustan omaksikin yllätykseksi oppositioon menossa ollut puolue löysi itsensä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksesta. Keskusta asetti hallitukseen osallistumiselleen kymmenen kynnyskysymystä. Lopputuloksena oli, että vaaleissa raskaasti hävinneen keskustan katsottiin voittaneen hallitusneuvottelut.

Eduskuntavaalien jälkeen muodostetun pääministeri Rinteen viiden puolueen hallituksen lähtötilanne on edeltäjäänsä verrattuna ainakin talouden osalta parempi. Tämä näkyy myös hallitusohjemassa, josta menoleikkaukset ovat jääneet historiaan. Ohjelma on historiallisen pitkä, 190 sivua. Entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen mielestä ohjelman pituus johtuu siitä, että se on eräänlainen toiveiden tynnyri, jonne on kerätty kaikki ilman suurempaa karsintaa (HS 5.6.).

Pitkä ja yksityiskohtainen hallitusohjelma ei kuitenkaan ole lisännyt äänestäjien luottamusta hallituksen tulevaa politiikkaa kohtaan.

Erityisen kriittisiä hallitusohjelmaa kohtaan ovat keskustan äänestäjät. Helsingin Sanomille kyselyn toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimuspäällikön Sakari Nurmelan mukaan gallupin perusteella voi jopa kysyä, kuinka sitoutuneita keskustalaiset ovat hallitusohjelmaan. (HS 17.6.)

HS:n kyselyssä yli puolet keskustan kannattajista oli sitä mieltä, että hallitus vie Suomea huonompaan suuntaan verotuksessa ja julkisessa taloudessa. Yli 40 prosenttia keskustalaisista epäilee, pysyykö hallitus koossa vaalikauden loppuun asti.

Kansalaisten luottamus hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan on laajemminkin heikko. Vain 16 prosenttia suomalaisista uskoo, että Rinteen hallitus vie Suomea parempaan suuntaan julkisessa taloudessa ja velan määrässä.

Myös viljelijät suhtautuvat Rinteen hallitukseen suurella varauksella.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan vain kolmannes eurovaaliessa äänestäneistä viljelijöistä uskoo, että Rinteen hallitus saa aikaan myönteisiä muutoksia maatalouteen. Täysin varmoja myönteiseen muutokseen on kolme prosenttia kyselyyn vastanneista. Kolmetoista prosenttia oli varmoja, ettei Rinteen hallitus tee maaseudun kannalta myönteisiä päätöksiä. (MT 24.6.)

MTK suhtautuu hallitusohjelmaan melko myönteisesti. Järjestön mukaan hallitusohjelma pyrkii kehittämään tasapainoisesti koko Suomea, maaseutua unohtamatta. MTK:ssa ollaan tyytyväisiä muun muassa siihen, että hallitusneuvottelijat ovat ymmärtäneet maataloutemme vaikean tilanteen markkinoiden ja kansainvälisen politiikan puristuksissa.

Hallitusohjelmassa on maaseudun ja maatalouden kannalta myönteisiä asioita. Eri asia on, pystyykö hallitus noudattamaan ohjelmaansa. Ongelmia on luvassa, varsinkin jos taloustilanne kehittyy huonompaan suuntaan.

Joka tapauksessa Rinteen hallitukselle on annettava mahdollisuus näyttää, mihin se pystyy. Hallituspuolueilla on suuri vastuu muun muassa sitä, että koko maata kehitetään tasapuolisesti. Todellinen testi on ensi vuoden budjetista päätettäessä. Silloin Rinteen hallituksen on viimeistään osoitettava toimintakykynsä.

Hallitusohjelmassa on maaseudun ja maatalouden kannalta myönteisiä asioita.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTK huolestui maaseudun kehittämisohjelman rahoista – "Hallitusohjelmaa on noudatettava"

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kannustaa Kulmunia ottamaan ohjat käsiinsä

Kuivana kesänä olisi hyvä salaojittaa – tukiehtoihin parannuksia