LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Kauppaa käytävä samoilla säännöillä

Suomen pitää olla mukana edistämässä maailmankauppaa.

Vapaakauppa on viime vuosina ottanut askeleita taaksepäin. Sen sijaan, että maailmankauppaa pyrittäisin edistämään, monissa maissa on pystytetty erilaisia kaupan esteitä.

Esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat lisäävät vuorotellen tuontitulleja. Muita keinoja ovat muun muassa tuonti- ja vientikiellot. EU:n ja Venäjän välisessä kauppasodassa EU kielsi muun muassa tietynlaisen teknologian viennin Venäjälle. Venäjä puolestaan kielsi elintarvikkeiden tuonnin EU:sta.

Kauppasodissa ei yleensä ole voittajia, mutta häviäjiä sen sijaan löytyy. Venäjä ja EU:n välinen kauppa­sota on tullut kalliiksi suomalaisille viljelijöille. Lupauksista huolimatta kauppasodan kustannukset ovat jääneet viljelijöiden maksettavaksi.

Protektionismin nousu on ajanut Maailman kauppajärjestön WTO:n ahtaalle. Presidentti Donald Trump on jopa uhannut Yhdysvaltojen vetäytyvän järjestön jäsenyydestä.

Samaan aikaan kaupan esteiden pystyttämisen kanssa neuvotellaan myös uusista kahdenvälisistä kauppasopimuksista. EU on näissä neuvotteluissa aktiivinen.

Neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa kariutuivat, mutta esimerkiksi vapaakauppasopimus Japanin kanssa tuli voimaan helmikuussa. EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus hyväksyttiin pari vuotta sitten. Neuvotteluja käydään parhaillaan muun muassa Australian ja Uuden- Seelannin sekä Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela) kanssa.

EU:n komission ja Mercosur- maiden väliset neuvottelut ovat kestäneet 20 vuotta. Tällä viikolla neuvotteluja on käyty Brysselissä. Saattaa jopa olla, että sopimus on syntynyt. Kysymys on todella mittavasta sopimuksesta, koska toteutuessaan kauppa-alueesta tulisi maailman suurin. (MT 26.6.)

Vaikka komission ja Mercosur-maiden edustajat pääsisivät sopimuksen, se ei tarkoita, että sopimus tulisi voimaan. Neuvottelutulos pitää hyväksyä myös EU-parlamentissa.

Paineet kauppasopimuksen hyväksymiseen ovat EU:n sisällä kovat, koska Mercosur-maat ovat EU:lle merkittää kauppakumppani. EU:sta viedään näihin maihin eniten koneita, kemikaaleja, lääkkeitä ja autoja. EU:hun tuodaan eniten maataloustuotteita.

Sopimuksen kannattajien mielestä se nostaisi myös EU:n hiipunutta painoarvoa maailmankaupassa.

Neuvottelujen suurimmat ongelmat liittyvät maataloustuotteisiin. Uhkana on, että EU-maiden viljelijät joutuvat kauppasopimuksen maksajiksi samaan tapaan kuin EU:n ja Venäjän kauppasodassa. Jos esimerkiksi naudanlihan tuontikiintiötä nostetaan, se horjuttaa eurooppalaisen naudanlihan tuotantoa, heikentää maatalouden kannattavuutta ja laskee laatu­standardeja.

MTK:n kauppapolitiikasta vastaava johtaja Juha Ruippo muistuttaa, että Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU:n omalle tuotannolleen asettamia vaatimuksia. Ruipon mukaan ongelmana on myös, ettei Pariisin ilmastosopimus tunnu rajoittavan Brasilian ja Argentiinan toimia. Sademetsiä hävitetään kasvavan soija- ja maissituotannon sekä laidunmaiden alta.

Onko EU valmis tinkimään myös omille ruuantuottajilleen asettamista vaatimuksista? Tuskin. Sen sijaan vaatimuksia ollaan koko ajan lisää­mässä muun muassa ilmaston­muutoksen hillitsemisen perusteella.

Tuottajien lisäksi on eurooppalaisten kuluttajien pettämistä, jos EU:hun saa tuoda elintarvikkeita, jotka eivät täytä niiden tuottamiselle EU:ssa asetettuja vaatimuksia.

Viennistä riippuvaisena maana Suomen pitää olla mukana edistämässä maailmankauppaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kauppaa käydään samoilla säännöillä. Ruokaturvasta ja tuotannon standardeista ei ole varaa tinkiä. Ne eivät voi olla neuvottelupöydässä kauppatavaraa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Antti Rinne: Ilmastokeskustelussa tahallisia väärinymmärryksiä ja pelottelua – lauantaimakkara ja bensa-autot säilyvät

Kauppapolitiikan osaajien tarve kasvaa

Ruokaa nälkäisille