Pääkirjoitus

EU:n puheenjohtaja keskittyy asioihin

Suomi aloittaa tänään kolmannen kerran puoli vuotta kestävän kauden EU:n puheenjohtajana. Aikaisemmista kerroista poiketen puolen vuoden pesti viedään läpi arkisemmin menoin.

Suuria juhlallisuuksia ei järjestetä, kokouksia on huomattavasti vähemmän eikä kokousvieraita hukuteta lahjoihin. Lahjoihin varatuilla rahoilla kompensoidaan kokousvieraiden lentojen päästöjä.

Edellisillä kerroilla kokouksia järjestettiin 21 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Nyt kaikki kokoukset pidetään Helsingissä Finlandia-talossa.

Kokouspaikkojen karsintaa voi syystäkin kritisoida, koska näin hukataan mahdollisuus esitellä Suomea kokousvieraille. Kokouspaikkojen karsimisella ja riisutulla ohjelmalla halutaan viestittää EU-maille, että nyt on tarkoitus keskittyä asioihin.

Koska Suomi haluaa puheenjohtajamaana korostaa ilmasto- ja ympäristöasioita, olisi teemoihin sopinut laajemminkin tutustumista suomalaiseen biotalouteen. Nyt kansainväliselle lehdistölle esitellään Paraisilla sijaitsevaa hiiltä sitovaa, Itämeri-ystävällistä ja ravinteita kierrättävää Qvidjan kokeilutilaa.

EU:ssa parin vuoden aikana käydyn metsäkeskustelun yhteydessä tuskailtiin, että eurooppalainen metsätietämys on heikolla tasolla. Nyt sitä tietämystä olisi ollut oiva tilaisuus hieman lisätä.

Joka tapauksessa Suomen puheenjohtajakausi on poikkeuksellisen haastava ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset.

EU:n parlamenttivaalien jälkeen parlamentti on vasta järjestäytymässä. Parlamentin päätöksentekokyky saattaa olla edellistä heikompi, koska uusi parlamentti on edellistä hajanaisempi.

Vanha komissio on edelleen vallassa ja uusi aloittaa todennäköisesti vasta loppusyksystä. Valitsematta ovat komissaarien lisäksi myös komission puheenjohtaja, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sekä Euroopan keskuspankin pääjohtaja.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan tavoitteena on rakentaa EU:sta maailman kilpailukykyisin ja kestävin vähähiilinen talous. EU:n pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomi haluaa myös kytkeä EU-rahoituksen oikeusvaltioperiaatteeseen.

Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen jäsenmaiden kesken on hankalaa. Esimerkiksi juhannuksena pidetyssä huippukokouksessa Puola, Viro, Tšekki ja Unkari vastustivat hiilineutraaliustavoitetta. Osalla kyseisistä maista on ongelmia myös sitoutua EU:n yhteisiin perusarvoihin.

Suomen puheenjohtajakaudella EU:lla on tavoitteena päättää vuonna 2021 alkavan seitsenvuotiskauden rahoituskehyksestä. Neuvottelut tulevat olemaan vaikeat, koska lisää rahaa pitäisi löytyä muun muassa puolustukseen ja pakolaisongelman hoitamiseen.

Komission suunnitelmissa on ollut, että rahat otettaisiin maataloudesta ja aluepolitiikasta. Vaikka puheenjohtajamaa ei perinteisesti saisi ajaa omia etujaan, Suomen on tässä pidettävä omista eduista kiinni.

Puheenjohtajakauden aikana eteen saattavat tulla myös EU:n laajentuminen Balkanilla ja Britannian ero EU:sta.

Vaikka Suomen puheenjohtajakauden ohjemassa todetaan, ettei brexitin pidä hallita EU:n agendaa muiden tärkeiden aiheiden kustannuksella, vaikuttaa brexit toteutuessaan kaikkeen.

Brexitin nykyinen aikaraja on lokakuun lopussa. Raja saattaa kuitenkin jälleen siirtyä, koska Britannian pääministeripuolueen puheenjohtajavalinta on kesken.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Juha Jokelan mukaan Suomelta odotetaan puheenjohtajakauden aikana asioiden tehokasta hoitamista, kykyä ratkoa kriisejä ja sorvata unionin yhteisiä näkemyksiä (MT 28.6.).

Odotukset Suomen puheenjohtajuuskautta kohtaan on viritetty korkealle. Puolen vuoden kuluttua voidaan tarkastella, miten tavoitteissa on edistytty. Puoli vuotta on kuitenkin lyhyt aika saada näkyviä tuloksia aikaan, etenkin EU:ssa.

Suomalaista biotaloutta olisi voinut esitellä laajemminkin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Simonkadulla: Räiskyvä kisa alkoi

Brexitin pelätään aiheuttavan vajausta Ison-Britannian ruokakauppojen hyllyille

Veikkauksen monopolilla perusteita