Pääkirjoitus

Sopimus tuottajien ja ilmaston piikkiin

Euroopan komissio ja Mercosur-maat pääsivät viikko sitten alustavaan sopuun pitkään jatkuneissa kauppaneuvotteluissa.

Sopimus vaatii kuitenkin vielä kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän. Ei ole läheskään varmaa, että se hyväksytään, koska sen pelätään aiheuttavan ongelmia EU:n omalle maataloustuotannolle sekä rikkovan Pariisin ilmastosopimusta.

Esimerkiksi Ranska on suhtautunut sopimukseen nihkeästi. Presidentti Emmanuel Macron on muistuttanut Brasiliaa, että maan on sitouduttava Pariisin ilmastotavoitteisiin, mikäli maa haluaa sopimuksen hyväksytyksi.

Neuvottelutuloksen mukaan naudanlihan tuontikiintiötä nostetaan 99 miljoonalla kilolla sekä siipikarjan ja sokerin kiintiöitä 180 miljoonalla kilolla. Eurooppalaisten tuottajien on vaikea kilpailla Mercosur-maiden tuonnin kanssa, koska niiden vaatimukset ja säännöt poikkeavat täkäläisistä. Toisaalta sopimus lisää koneiden ja laitteiden lisäksi maitotuotteiden, viinin ja oliiviöljyn vientiä EU:sta Mercosur-maihin.

Euroopan tuottajajärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen ei ole tyytyväinen sopimukseen kuluttajienkaan kannalta. Hän muistuttaa, että kauppasopimus altistaa eurooppalaiset kuluttajat tuotteille, joilla on alhaisemmat ruokaturvallisuusvaatimukset kuin EU:ssa. Viljelijöiden kannalta sopimus on Pesosen mielestä katkera, koska he joutuvat globaalin kauppapolitiikan maksajiksi. (MT 1.7.)

Toisin kuin komissio, Pesonen ei usko, että Mercosur-maiden tuotantostandardit olisivat parantuneet. Esimerkkinä Pesonen mainitsee, että Brasiliassa hyväksyttiin hiljattain 150 kasvinsuojeluainetta, joista 24 on EU:ssa kokonaan kiellettyjä. Muistissa on myös brasilialaiseen lihaan liittyvät skandaalit, joissa lahjotut terveystarkastajat päästivät myyntiin pilaantunutta naudanlihaa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä sopimus tarjoaa pahimmillaan Mercosur-maille lähes rajattomat mahdollisuudet kasvattaa tuontia Eurooppaan. Komission mukaan sopimus olisi hyvä eurooppalaiselle maidontuotannolle. Marttila kuitenkin muistuttaa, että Mercosur-maat pystyvät nostamaan omaa tuotantoaan nopeasti.

Vaikka Brasilia on jo yksi maailman suurimmista maataloustuotteiden viejämaista, vientiä halutaan edelleen kasvattaa. Maalla onkin kovat tavoitteet lisätä omaa maataloustuotantoaan.

Brasilian tavoitteena on tuottaa vuonna 2026 yli 260 prosenttia enemmän sianlihaa kuin tällä hetkellä. Naudanlihantuotantoa on tarkoitus kasvattaa kolmanneksen ja soijan 70 prosenttia. Tuotannon lisääminen edellyttää uuden viljelysmaan raivaamista sademetsistä.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta elintärkeää sademetsää tuhotaankin jo vauhdilla. Brasilian kansallisen avaruustutkimusinstituutin INPE:n satelliittikuvien mukaan sademetsää hävisi kesäkuun aikana 920 neliökilometriä. Se on lähes 90 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Kahden viime kuukauden aikana sademetsää on hävinnyt jalkapallokentän kokoinen ala joka minuutti.

Ranskan lisäksi muidenkin EU-maiden ja EU-parlamentin on syytä suhtautua sopimukseen suurella varauksella.

EU:lla ei ole mitään syytä päästää markkinoilleen tuotteita, joiden valmistaminen ei täytä unionin omalle tuotannolleen asettamia vaatimuksia. Omia tuottajia ei saa asettaa kohtuuttomaan kilpailutilanteeseen.

EU pyrkii ottamaan johtavan roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että samaan aikaan tuetaan muiden alueiden tuotantoa ympäristön kustannuksella. Suomessakin kinataan tiukasti hakkuumääristä ja lehmien päästöistä.

Jos sopimus hyväksytään, pitää muistaa, että "halvan" ruuan hinnan maksaa aina joku. Komissio sovittaa laskua tuottajien ja ilmaston piikkiin.

Halvan ruuan hinnan maksaa aina joku.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

SDP esittää Sanna Marinia uudeksi pääministeriksi – MTK:n Juha Marttilan mukaan hallitusohjelman toteuttaminen on nyt tärkeintä

MTK:n puheenjohtajalla on suosikki pääministeriksi, mutta hän ei sitä kerro

MTK:n Marttila ihmettelee kritiikkiä EU-budjetin juuttumisesta vanhoihin rakenteisiin: "Maataloudessa ollaan siirtymässä ylläpitävistä järjestelmistä kehittäviin"