Pääkirjoitus

Eläkkeiden korotus on oikein painotettu

Hallitus kertoi keskiviikkona eläkkeiden korotuksista. Takuueläke, eli pienin eläke jonka kaikki vähintään saavat, nousee 50 eurolla kuukaudessa.

Tätä suuremmat eläkkeet nousevat vähemmän, niin että 1 000 euron eläke nousee vielä 19 eurolla kuukaudessa. Yli 1 200 euron eläkkeet eivät näillä näkymin nouse. Hallitus käyttää ohjelmansa mukaan eläkkeiden parantamiseen 183 miljoonaa euroa.

Eläkepäätösten tausta on pääministeri Antti Rinteen (sd.) toissavappuna pitämä puhe. "Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin", Rinne sanoi tuolloin.

Hallituksen nyt tekemät päätökset ovat kaukana Rinteen lupauksista. Pääministeri puolustautui sanomalla, että koko hallitus ei ole tehnyt lupausta sadan euron korotuksesta. Työmarkkinajärjestöt pannaan myös neuvottelemaan suurempien eläkkeiden korotuksista. Järjestöistä on jo nyt viestitetty, että tavoite ei ole realistinen.

Opposition on helppo muistuttaa Rinteen lupauksesta vielä pitkään. Kyseessä oli vaalitemppu, josta keskustellaan vielä seuraavissa eduskuntavaaleissakin.

On eri asia, kuinka uskottava lupaus alun perinkään oli. Politiikkojen lupauksilla on tapana toteutua osittain.

Hallituksen päätös painottaa korotukset pienimpiin takuu- ja kansaneläkkeisiin on kuitenkin oikea.

Alle 800 euron eläkkeessä 50 euroa on tuntuva korotus. Pienimpien eläkkeiden saajat ovat useammin naisia. Monelle esimerkiksi mielenterveysongelmien takia nuorena eläkkeelle jääneelle takuueläke on ainoa toimeentulonmuoto.

Pienimpien eläkkeiden saajia on paljon maaseudulla. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan eläkeyksikön päällikkö Risto Syvälä arvioi tässä lehdessä (s. 6), että suurin osa maatalouseläkettä saavista voi hyötyä hallituksen esityksestä.

Melan asiakkaiden keskieläke on 727 euroa kuukaudessa ja eläkettä maksetaan noin 112 000 henkilölle.

Uudet Melan eläkkeet ovat suurimmalla osalla niin suuria, että kansaneläkettä ei makseta. Myel-vakuutettujen etuuksiin tai maksuihin hallituksen eläkepäätöksellä ei Syvälän mukaan ole vaikutusta.

Pienten työeläkkeiden korottaminen on huomattavasti vaikeampi harjoitus. Käytännössä se edellyttäisi työeläkemaksujen nostoa, eli työssäkäyvien nuorempien ikäluokkien pitäisi maksaa korotus. Työmarkkinajärjestöt eivät halua nostaa maksuja, joihin kohdistuu ikärakenteen takia jo valmiiksi isoja nousupaineita.

On kiinnostavaa, että nimenomaan demarivetoinen hallitus painottaa eläkekorotukset kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin.

Perinteisesti kansaneläke on ollut keskustan ja vasemmistoliiton suosikki, kun SDP ja kokoomus ovat painottaneet ansiosidonnaisia etuuksia. Perusturva on ollut tärkeämpää maatalousväestölle, koska alun perin työeläkettä ei kertynyt yrittäjille lainkaan ja myöhemminkin maatalouseläkkeet ovat jääneet selvästi työeläkkeitä pienemmiksi.

Ei ole ihme, että hallituksen eläkepaketti tuntuu kelpaavan keskustalle jopa paremmin kuin Rinteen taustajoukoille. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi päätöstä tuoreeltaan tyytyväisenä.

Pienimpien eläkkeiden korotus istuu hyvin kansanrintamahallituksen linjaan. Samalla herää kysymyksiä, kuinka vahva Rinteen asema johtamassaan hallituksessa lopulta on. Työttömyysturvan aktiivimalli puretaan, muut uudistukset on pitkälti siirretty työmarkkinajärjestöjen valmisteluun.

Eläkelupauksen rahoittaminen edellyttää talouden ja työllisyyden jatkuvaa kasvua. Jos talous alkaa horjua, pettää myös eläkelupausten pohja.

Pienimpien eläkkeiden saajia on paljon maaseudulla
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puurakentaminen on iso ilmastoteko

Hallitusta johdetaan ay-opein

Kello käy, mutta työpaikkoja ei näy