Pääkirjoitus

Yhteistyö etusijalla puolustusasenteissa

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun", lukee Suomenlinnassa Kustaanmiekan Kuninkaanportissa.

Linnoituksen perustajan Augustin Ehrensvärdin kiveen hakattu viesti suomalaisille nähdään yhä muistutuksena maanpuolustuksen kovimmasta perustasta. Kiveenhakatuilta vaikuttavat myös suomalaisten puolustusasenteet.

Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten teettämän ja tänään julkistaman (sivu 6.) kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista ei edelleenkään toivo Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Kantar TNS:n toteuttamassa kyselyssä vastaajista 26 prosenttia haluaa Suomen liittyvän Natoon, 51 prosenttia vastustaa jäsenyyttä.

Edes se, että valtiojohto tukisi Nato-jäsenyyttä, ei kääntäisi suomalaisten päätä – kannatus liittoutumiselle jäisi silloinkin 36 prosenttiin.

Empivä suhtautuminen Nato-jäsenyyteen ei näytä muuttuvan, vaikka kansainvälisessä politiikassa jännitteet ovat selvästi kasvaneet.

Kansalaisten maanpuolustustahto on edelleen korkea. Kun kansalta kysytään, uskottava puolustus rakentuu jatkossakin oman asevelvollisuusarmeijan ja sen varustamisen varaan sekä tiiviiseen yhteistyöhön Naton ja muiden kumppanien kanssa.

Suomen armeijaa varustetaan nähdyn tarpeen ja käytettävissä olevan rahoituksen perusteella. Raha on poliittinen päätös, tarpeen luo turvallisuusympäristö.

Suurvaltojen uhittelun ja geopolitiikan paluun myötä kansalta on riittänyt ymmärrystä puolustusbudjetin tarpeisiin. Punavihreäksikin nimitetty hallitus päättää pian miljardien eurojen hävittäjähankinnasta. Pientä kiistelyä saattavat puolueet julkisuudessa käydä, mutta päätöksen jälkeen sen järkevyyttä tulevat perustelemaan sujuvasti myös vasemmistoliitto ja vihreät.

MT:n, HBL:n ja Verkkouutisten kyselyn perusteella suomalaiset haluavat mieluiten vahvistaa EU:n puolustusulottuvuutta. Vastaajista puolet (51 prosenttia) vahvistaisi yhteistä puolustusta ja 64 prosenttia haluaa Suomen tukevan toista EU-maata sen joutuessa sotilaallisen uhan kohteeksi. 40 prosenttia katsoo, että tuki voi olla myös sotilaallista. (MT 15.7.)

Kysymys EU:n puolustuksesta on hyvin ajankohtainen. Se liittyy keskeisesti uuden EU-parlamentin ja pian valittavan Ursula van der Leyenin komission työhön.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö oli teemana myös Ranskan kansallispäivän paraatissa sunnuntaina Pariisissa. Kunnia-aitiossa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin seurueessa paraatia seurasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Macron ajaa EU:lle yhteistä puolustusta, ja Suomi tukee Macronin aloitetta.

Tällä linjalla on kyselyn perusteella suomalaisten vahva tuki.

Suomi on presidentti Niinistön johdolla tarjonnut aktiivisesti välittäjäpalveluitaan Krimin miehitystä seuranneeseen Venäjän ja lännen väliseen konfliktiin. Suomi on tässä luonnollisesti osa länttä, mutta Niinistö on kriisin alkumetreiltä asti pyrkinyt huolehtimaan keskusteluyhteyden säilymisestä.

Alun kritiikistä huolimatta yhteyksien ylläpito on ollut oikea ratkaisu ja vahvistanut Suomen ulkopoliittista asemaa. Linja tuskin muuttuu hallituksen vaihduttuakaan.

Presidentti Niinistö moitti kovin sanoin EU:ta heikkoudesta viime syksynä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (MT 19.10.). Hän huomautti, että edistääkseen haluamiaan hyviä ja kauniita asioita EU:n pitää itsensä olla myös vahva puolustamaan niitä.

EU näyttäisikin nyt omalle puolustukselle heräävän – toki myös USA:n presidentin Donald Trumpin "Amerikka ensin" -puheiden vauhdittamana. Suomessa vierailevia EU-johtajia kannattaa joka tapauksessa edelleen altistaa Ehrensvärdin puolustusdoktriinille.

Kansan empivä suhtautuminen Nato-jäsenyyteen ei näytä muuttuvan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa ensi viikon keskiviikkona

Niinistö Putin-tapaamisesta: Keskustelujen painopiste siirtymässä Itämereltä arktiselle alueelle

Niinistön ohjelmassa pienpanimo ja museolaiva – presidentti vierailee Ahvenanmaalla