Pääkirjoitus

Rahoituskehys on Rinteen tulikoe

Euroopan unionin nimityspelin tärkein palikka varmistui torstaina, kun EU-parlamentti vahvisti Saksan puolustusministerin Ursula von der Leyenin valinnan komission puheenjohtajaksi.

Valinta oli täpärä. Konservatiivista EPP-ryhmää edustava von der Leyen ylitti vaaditun ehdottoman enemmistön parlamentissa vain yhdeksällä äänellä. Tulos kertoo sekä sekavasta valintaprosessista että parlamentin uudesta kokoonpanosta.

Eurovaalien niin sanotut kärkiehdokkaat heitettiin EU-johtajien tuntikausien kokouksessa nolosti sivuun. Muun muassa pääministeri Antti Rinne (sd.) on arvostellut menettelyä avoimuuden puutteesta (MT 15.7.).

Toisaalta prosessi osoitti, että suurinta valtaa EU:ssa käyttävät edelleen jäsenvaltiot, eikä federalistien ajatus ylikansallisesta demokratiasta kosketa kansalaisia.

Euroopan parlamentissa perinteiset valtapuolueet EPP ja sosialistit menettivät vaaleissa enemmistönsä. Entistä hajanaisemmassa parlamentissa asioiden läpivieminen vaatii useiden poliittisten ryhmien yhteistyötä.

Hankalista lähtökohdista von der Leyen onnistui luovimaan itselleen riittävän enemmistön. Ennen äänestystä hän muokkasi poliittista agendaansa vihreiden ja vasemmiston suuntaan. Toisaalta hän onnistui saamaan tukea myös Unkarin ja Puolan kansallismielisiltä mepeiltä.

Osalle mepeistä oli tärkeää saada komission johtoon ensimmäistä kertaa nainen. Von der Leyen on myös luvannut, että tulevassa komissiossa on yhtä monta nais- ja mieskomissaaria.

Von der Leyenin johtama komissio on perimmiltään EU:n johtavien valtioiden Saksan ja Ranskan lehmänkauppojen tulos. Ranska saa kaupassa vähintäänkin yhtä vaikutusvaltaisen viran, kun Christine Lagarde nousee Euroopan keskuspankin johtoon.

Lähtökohta ei ole välttämättä huono. Suurimpien jäsenmaiden tuki antaa von der Leyenille uskottavuutta, jota komission puheenjohtajilla ei ole pitkään aikaan ollut. Samalla hän on riippuvaisempi EU-parlamentin tuesta ja joutuu ottamaan huomioon useampien eri ryhmien tavoitteet.

Von der Leyenin EU-parlamentissa pitämässä linjapuheessa oli kiinnostavia yksityiskohtia, kuten EU:n ulkorajalla tuotteista perittävä hiilitulli. Monet tavoitteet kuten maahanmuuton hillintä, tiukemmat päästövähennykset ja eurooppalainen työttömyysturva ovat tuttuja vuosien takaa.

Suomalaismepit muistuttivat, että maatalous- ja metsäasiat jäivät von der Leyenin puheessaan vähiin. Kuriositeettina hän tosin muisti suomalaisen vehnänviljelijän vaikeudet.

Suomen kannalta saksalainen komission puheenjohtaja on turvallinen valinta. Suomen näkemykset EU:n kehittämisestä ovat perinteisesti olleet lähellä Saksaa. Vaikka pääministeri Rinne ajoi paikalle hollantilaista puoluetoveriaan Frans Timmermansia, ei suhteiden luominen von der Leyeniin liene vaikeaa.

EU:n puheenjohtajamaana Suomi on aitiopaikalla uuden komission ja sen työohjelman muodostamisessa. Komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.) tavoittelee talouteen tai ulkosuhteisiin liittyvää salkkua.

Suomella on perusteet saada raskas salkku, koska EU:n huippuvirat jäivät jälleen kerran saamatta. Von der Leyenin tasa-arvotavoite voi edesauttaa Urpilaisen pyrkimyksiä. Jäsenmaat ovat ehdottamassa komission jäseniksi selvästi enemmän miehiä kuin naisia.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkein tavoite on monivuotisesta rahoituskehyksestä sopiminen. Siinä testataan pääministeri Rinteen paljon puhutut neuvottelutaidot.

Rinne on luvannut pitää huolta suomalaisen maatalouden rahoituksesta. Se on tärkeä viesti pääministeriltä, jonka puolue on usein ollut kriittinen maataloustukia kohtaan.

Suomella on perusteet saada raskas salkku.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Veikkauksen monopolilla perusteita

IL: Rinteen haastattelu aiheuttanut kohua – hän selventää nyt lausuntoaan

Suomi haluaa EU-budjetin päätökseen marraskuussa – "Suomen nettomaksu voi kasvaa"