Pääkirjoitus

UPM:n jätti-investointikiinnostaa nyt monia

Suomalainen metsäjätti UPM on tällä hetkellä vahvassa vedossa. Tiistaina yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoi paitsi erinomaisesta alkuvuoden tuloksesta myös valtavasta uudesta investoinnista Uruguayhin. Uuden sellutehtaan hinnaksi UPM ilmoitti 2,4 miljardia euroa. Huomioitavaa on, että investointi merkitsee myös UPM:n selluntuotannon painopisteen siirtymistä pois Suomesta.

Tällä hetkellä UPM:llä on Uruguayssa jo yksi sellutehdas, joka tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia eukalyptus-sellua. Uusi sellutehdas on lajissaan varsinainen jätti. Sen on määrä runsaan kolmen vuoden kuluttua tuottaa maailman markkinoille peräti 2,1 miljoonaa tonnia sellua. Mikään Suomessa toimivista kolmesta UPM:n sellutehtaasta ei yllä miljoonaan tonniin vuodessa.

Silti suomalaisen metsänomistajan ei tarvitse olla kehityksestä kovin huolissaan. UPM:llä on useita erittäin kilpailukykyisiä yksiköitä myös Suomessa. Lisäksi se on investoinut paljon tuotekehitykseen ja korkean arvon tuotteiden valmistamiseen myös kotimaassa. Eukalyptus-sellu ei myöskään suoraan kilpaile kotimassa tehtävän sellun kanssa.

On myös selvää, että Suomessa on tällä hetkellä jo vireillä huomattava määrät tuotantolaitoksia, joiden päätuote on sellu. Vaikka Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä ennätysvauhtia, poliittisen hyväksynnän saaminen uudelle isolle selluhankkeelle olisi Suomessa kovan työn takana.

Vaikka Uruguayssa ei keskustella hiilinieluista yhtä kärjekkäästi kuin Suomessa, on sinänsä myönteistä, että Etelä-Amerikkaan investoi nyt kotimaisessa ympäristökeskustelussa rutinoitunut toimija. UPM on pystynyt kasvattamaan Uruguayn metsävarantoja huomattavasti. Hiilinielujen näkökulmasta UPM lukeutuukin nykytiedon mukaan Etelä-Amerikan vastuullisiin toimijoihin. Sen sijaan tehtaiden kevyen verokohtelun ja eräiden muiden yhteiskunnallisten vaikutusten osalta UPM on joutunut myös kritiikin kohteeksi.

Olisi toivottavaa, että suomalaisyhtiön esimerkki vaikuttaisi koko maanosan ilmastokeskusteluun. Tämä olisi myös suomalaisen metsänomistajan etu. Suomalaisen metsänhoidon perinne on vahvaa ja eettistä. Sen verran globaalin markkinan selluteollisuus ja sahatavaran valmistus muodostavat, että yhteiset ilmastonormit varmasti hyödyttäisivät suomalaista metsänhoitoa.

Kotimaiseen ilmastokeskusteluun UPM:n uusi harppaus antaa muutakin mietittävää. Vaikka Suomenkin metsät kasvavat nopeasti ja sitä on myös mahdollista vauhdittaa, uusien kotimaisten investointien saama arvostelu on ollut ajoittain huomattavan rajua. Sellulla on tällä hetkellä kova kysyntä.

Elintason nousu kehittyvissä maissa kasvattaa pehmopapereiden kysyntää. Verkkokauppa puolestaan vauhdittaa pakkauskartonkien myyntiä. Myös muovituotteiden korvaaminen ympäristöystävällisemmillä puuperäisillä valmistella vaatii sellua.

Uruguayn investointi osoittaa, ettei Suomi ole metsäteollisuuden markkinoillakaan yksin omassa rauhassaan. Jos investointeja ei tehdä meille, niitä tehdään muualle. Ei ole myöskään lainkaan varmaa, että muut investoinnit ovat hiilinielujen tai vastuullisen metsänhoidon kannalta yhtä hyviä kuin Suomeen tehtävät.

Samalla Uruguayn valtion antamat veroedut nousevat vielä vahvasti esiin, kun kotimainen metsäteollisuus lobbaa omien tavoitteiden puolesta kotimaassa. UPM:n hanketta onkin syytä seurata valppaasti myös kotimaassa.

Investointipäätöksen julkistamisen yhteydessä kerrottujen tavoitteiden toteutuminen kiinnostaakin laajasti sidosryhmiä aina metsäteollisuudesta luontojärjestöihin, sekä meillä että muualla.

Erityisesti on seurattava, kuinka hyvä UPM:n Uruguayn hanke on ilmaston näkökulmasta verrattuna muihin investointeihin.

Erityisesti on seurattava, kuinka hyvä UPM:n Uruguayn hanke on ilmaston näkökulmasta verrattuna muihin investointeihin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Talouselämä: Uruguayn vallanvaihdosta koitui mutkia UPM:n tehdashankkeelle

Suupohjan rata sai kaivattua lisäliikennettä – UPM aloittaa puukuljetukset Teuvalta Pietarsaareen

Ministeri kävi opettamassa