Pääkirjoitus

Maaseudun käytettävä lumovoimaansa hyväksi

Kulunut helteinen heinäkuu on ollut suomalaiselle maaseudulle loistavaa aikaa markkinoida vahvuuksiaan. Sadat tuhannet suomalaiset viettävät kiireettömintä aikaansa kesämökeillään ja nauttivat monipuolisista tapahtumista, joita Suomen suvi on kukkuroillaan.

Mutta ovatko maaseutukunnat, pienet kaupungit ja vaikkapa maakuntaliitot oivaltaneet käyttää lumovoimaansa nyt hyväksi. Onko kulttuuritapahtumissa, iltamissa, kesäteattereissa tai vaikkapa raveissa markkinoitu kesäasukkaille myös sitä, mitä kunnat muun ajan vuodesta tarjoavat.

Ovatko paikkakunnan työvoimapulasta kärsivät yritykset olleet tapahtumissa esillä? Kun muun muassa Satakunnassa, Lapissa ja Kainuussa monen muun maakunnan ohella on kärsitty työvoimapulasta, kesällä olisi mahdollisuus tehdä asialle ihan käytännössä jotakin.

Yritykset itse voisivat kesätapahtumissa esitellä itseään ja samalla kohdata potentiaaliset työntekijänsä ihan silmästä silmään. Tässä tapauksessa pienuus ja paikallisuus voivat olla aivan konkreettinen työvoimatoimistoja tai rekrytointifirmoja väheksymättä.

Entäpä kohtuuhintainen asuminen. Kun kesäsuomalainen lomansa viimeisinä päivinä haikein mielin pakkailee Skodaansa palatakseen metropolin betonilähiöönsä, hän voisi hyvinkin olla kiinnostunut kuulemaan asumismahdollisuuksista väljällä ja kauniilla maaseudulla. Valintapäätökset tehdään monesti lopulta tunteella.

Tunteen voimaa ei kannata väheksyä ja erityisesti asumisen osalta se on aivan ratkaisevaa. Työn osalta näin ei ole. Jos työtä ei ole, se ei tuntemalla muuksi muutu.

Tällä hetkellä monilla pienillä paikkakunnillakin on kuitenkin työtä, aluekeskuksista puhumattakaan. Viisaat kunnat käyttävät nyt mahdollisuutensa hyväksi. Työllä on taipumus tuottaa myös lisää työtä. Myönteinen verokierre on mahdollista saada aikaan myös paikallisesti.

Samaan aikaan, kun pääkaupunkiseudun mediassa tehdään isoja juttuja kaupungistumisen väistämättömyydestä ja maaseudun asuntojen hintojen romahtamisesta, maakuntien myönteiset asiat jäävät helposti varjoon.

Vaikka kaupungistuminen jatkuu, samaan aikaan myös maalle muutetaan. Kaikki maaseudun kunnat eivät ole menettäjiä, eivätkä asuntojen hinnat laske kaikkialla. Jos kunta pystyy tarjoamaan mahdollisuudet edulliseen, väljään ja tyylikkääseen asumiseen, se saattaa lopulta olla paremmassa asemassa kun kunnat, joissa asutaan ahtaasti, kalliisti ja veronmaksajien kustantamalla asumistuella.

Myös ilmastonmuutoksen vastustamisessa saattaa piillä uusi valtti maaseudun kunnille ja keskuskaupungeille. Jos valmiiksi rakennettu ympäristö saadaan uudelleen käyttöön, se vähentää olennaisesti betonin ja rakennusteräksen sekä muun infrastruktuurin vaatimia investointeja. Samalla päästöt vähenevät.

Väljä valmiiksi rakennettu ympäristö saattaakin osoittautua huomattavan kilpailukykyiseksi metropolialueen laajentamisen rinnalla. Kun tietoisuus rakentamisen päästöistä myös asuntojen osalta paranee, asetelma saattaa muuttua. Jo tällä hetkellä Helsingin isot kauppakeskukset ovat saaneet arvostelua osakseen paitsi kulutuskeskeisyydestä myös hiilipäästöistään, aivan perustellusti.

Vaikka päävastuu omasta menestyksestä on kunnilla itsellään, katseet kannattaa kohdistaa myös uuden hallituksen aluepolitiikkaan. Kun muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö joka tapauksessa pohtii keinoja työllisyyttä tukevien investointien edistämiseen, pienet kaupungit ympäristökuntineen kannattaa pitää mielessä.

Muutaman miljoonan euron panostus niihin saattaa lopulta tuottaa huomattavasti paremman tuloksen, kun vastaavien summien sijoittaminen isojen kaupunkien yleiskatteeseen.

Viimeisiä lomapäiviään maalla viettävä kesäsuomalainen on maaseutukunnille iso potentiaali.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsät, ruoka ja kehitys

Vouhottajia ei kaivata ilmastokeskusteluun

Enemmistö maaseudulla asuvista pitää ilmastokeskustelua turhana vouhotuksena – maatalousyrittäjä: "Otamme ilmastoasiat vakavasti"