Pääkirjoitus

Ilmastoraportissa myös tunnustusta Suomelle

Ilmaston lämpeneminen jatkuu ja kansainvälisillä toimenpiteillä on yhä kovempi kiire. Tämä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin perusviesti on äärimmäisen oikea ja tärkeä ymmärtää kaikkialla. Uusia toimia tarvitaan myös Suomessa, mutta raportista on luettavissa oman metsä- ja maataloutemme kannalta myönteisiä asioita.

Monissa asioissa Suomi on oikealla tiellä, vaikka raportin aiheuttamasta kotimaisesta keskustelusta tämä viesti ei kunnolla erottunutkaan. Muun muassa kestävälle metsänhoidolle annetaan raportissa selvä tunnustus. Samoin raportti korostaa metsien omistusoikeuden tunnustamisen merkitystä. Puurakentamisen merkitystä hiilivarastoina korostetaan.

Samoin on huomioitava, minne IPCC kritiikkinsä kärjen kohdistaa. Kritiikin pääkohde ei suinkaan ole Suomessa. Huomio kiinnittyy perustellusti Etelä-Amerikan maihin, joissa sademetsäkato on oikeasti vakava uhka ilmastolle.

Globaali näkökulma on muutenkin hyvä muistaa, kun erityisesti metsänhoitoa arvioidaan. Suomessa metsien kyky sitoa hiiltä on voimakkaasti noussut. Puuston kasvu meillä on 50 vuodessa kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä puusto kasvaa 107 miljoonaa kuutiota vuodessa ja vauhti vain kiihtyy.

Metsänhoitoa tehostamalla, metsittämällä ja lannoitusta lisäämällä puun kasvua on mahdollista muutenkin kiihdyttää entisestään. On erikoista, että tätä mahdollisuutta ei julkisessa keskustelussa oteta painokkaammin esiin. Tästä tavoitteesta olisi mahdollista muodostaa laaja yksimielisyys myös poliittisesti.

Suomalainen perhemetsätalous soveltuu myös hyvin IPCC:n omistusoikeutta koskeviin kantoihin. Omistus on selvää ja vastuullista. Metsiä hoidetaan hyvin ja metsän omistamisesta on tullut uudelleen trendikästä. Koko ajan on syytä muistaa, että metsänomistajat sitovat tällä hetkellä omalla omaisuudellaan hiiltä, jota kaikki päästävät ilmakehään. Jos hallitus haluaa lisätä tätä, se voi tehdä niin maksamalla siitä metsänomistajille.

Suojeluohjelmat ovat tähän yksi vaihtoehto. Vielä parempi olisi saada aikaan Euroopan unionin tasoinen mekanismi, jolla hiiltä ilmakehään päästävät maksaisivat suoraan metsänomistajille siitä, että nämä sitovat hiiltä.

On selvää, että myös Suomen on tehtävä osuutensa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Metsäteollisuuden suhdanne on kuitenkin tällä hetkellä heikkenemässä. On täysin mahdollista, että Suomen hakkuut jäävät odotettua vähäisemmiksi. Vaikka Suomeen on suunniteltu uusia isoja metsäinvestointeja, ne kaikki nykyisessä suhdannetilanteessa tuskin toteutuvat. Kun metsät edelleen kasvavat ennätystahtia, riitely hakkuumääristä on kyseenalaista.

Maatalouden osalta IPCC kiinnittää huomiota lihan tuotannon turmiollisuuteen. Tässäkin asiassa suomalaisten kannattaa pitää pää kylmänä. Jos kuluttajat ilmastosyistä suosivat kasvisravintoa, sitä kannattaa Suomessa tuottaa. Lihansyöjien kannattaa joka tapauksessa suosia kotimaista vaihtoehtoa. Erityisesti brasilialaiseen ja muualla sademetsävyöhykkeellä tuotettuun lihaan ei suomalaisen tuottajan ole syytä vertaantua.

Jos kauppa ja kuluttajat korvaisivat tuontilihaa kotimaisella, se nostaisi hieman kotimaisen lihan hintaa. Samalla kulutus voisi pudota, mutta kotimaisen tuottajan ahdinko helpottaisi. On myös syytä muistaa, että lihantuotannossakin päästöjä voidaan vähentää. Hallituksen kaavailema biokaasuohjelma on jo yksi selvä askel oikeaan suuntaan.

Mielenkiintoista IPCC:n raportissa on myös orastava kritiikki kaupungistumista kohtaan. Suomessakin merkittävä osa metsäkadosta johtuu kaupunkien rakentamisesta.

Suomessakin merkittävä osa metsäkadosta johtuu kaupunkien rakentamisesta.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Harvennushakkuun korjuujälki voi yllättää – Aarre: Toimi näin, jos korjuujälki ei miellytä

Ahti Jauhianen istuttaa kuusentaimia vain vähän yli puolet suositellusta tiheydestä – säästää rahaa ja aikaa

Metsäneuvostojen puheenjohtajat kannustavat metsien ilmastoviisaaseen hoitoon