Pääkirjoitus

Suomalainen vilja ei ole bulkkitavaraa

Viime vuosi oli viljanviljelijöille kaksijakoinen. Kuiva kesä verotti paikoitellen ankarasti satoa. Suomen kokonaissato jäi pienimmäksi lähes 30 vuoteen. Viljojen nousseet tuottajahinnat eivät lämmittäneet, koska satoa tuli vähän.

Alueilla, missä päästiin lähelle normisatoja, taloudellinen tulos oli ProAgrian johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan lievästi positiivinen (MT 14.8.).

Peltosen mielestä viljojen viime vuoden hinnat olivat osoitus sellaisesta tasosta, mikä vastaa tuotantokustannusten tämänhetkistä tilaa Suomessa ja mahdollistaisi myös investoinnit viljelyn kehittämiseen.

Viime vuonna viljoista maksettiin yli 200 euroa tonnilta. Tänä vuonna viljasadon ennakoidaan olevan normaali eli noin 3,5 miljardia kiloa. Viime vuonna kokonaissato jäi noin kolmanneksen pienemmäksi.

Satotason palautuminen normaaliksi on tietenkin hyvä uutinen.

Esimerkiksi ruissadosta ennakoidaan suurinta 30 vuoteen. Viime vuoden ruissato kattoi kotimaisesta kulutuksesta noin 40 prosenttia. Tämän vuoden ruissadon arvioidaan ylittävän kotimaisen tarpeen 40 miljoonalla kilolla.

Kaurasta odotetaan 1 100 miljoonan kilon satoa. Noin kolmannes kaurasta käytetään elintarviketeollisuudessa. Ohran osalta kysynnän ja tarjonnan arvioidaan olevan tasapainossa.

Vaikka puintikausi on vasta aluillaan, sato-odotukset ovat romahduttaneet viljoista maksettavat hinnat.

Hinnat ovat 30–60 euroa tonnilta alhaisemmat kuin viime syksynä. Rukiista tarjotaan nyt 134 euroa ja kaurasta 150–160 euroa tonnilta. Ohrasta tarjotaan jopa alle 130 euron hintaa tonnilta.

On aivan selvä, etteivät tällaiset hinnat kata edes tuotantokustannuksia. Tuotannon kehittäminen näillä hinnoilla on mahdotonta.

Kauran ja rukiin alhaiset tuottajahinnat eivät kerro siitä, että ne ovat molemmat tutkitusti niin sanottuja superruokia. Viime vuosina erityisesti kauran arvostus on noussut, mutta se ei näy tuottajahinnoissa. Tuottajahinnoissa ei myöskään näy, että suomalainen kaura on poikkeuksellisen laadukasta.

Raisio-konsernin mukaan kauran elintarvikekäyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Konsernin heinäkuussa teettämään kyselytutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia aikoo lisätä kauratuotteiden käyttöä entisestään.

Raisio-konsernin markkinointiviestintäpäällikön Mervi Niemisen mukaan kotimaisen kauran suosiota lisää myös se, että ihmiset ovat kiinnostuneita ruuan laadusta ja alkuperästä.

Vaikka puuro on edelleen kauratuotteiden suosikki, kaurasta voidaan valmistaa monia muitakin tuotteita.

Sen sijaan että viedään esimerkiksi kauraa bulkkitavarana maailmalle, siitä voitaisiin jalostaa nykyistä enemmän erilaisia tuotteita muun muassa ruoka-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle.

Kasvisperäisten ruokien kysynnän kasvuun on toki Suomessakin vastattu ja viljapohjaisia uusia tuotteita on kehitetty runsaasti.

Nopea tuotekehitys ja uuden innovaatiot ovat johtaneet tilanteeseen, jossa raaka-aineen saanti on vaikeaa. VTT:n tutkimustiimin päällikön Emilia Nordlundin mukaan viljaa jalostavan ingredienttiteollisuuden vähäisyys Suomessa tulee olemaan merkittävä pullonkaula kotimaisen raaka-aineen käytölle. Tästä syytä monen uuden elintarvikeinnovaation raaka-aineet joudutaan tuomaan ulkomailta.

Ingredienttiteollisuus valmistaa esimerkiksi kaurasta tärkkelystä, beetaglukaanirikastetta, kauraöljyä ja ksylitolia kuluttajatuotteita valmistavan teollisuuden käyttöön. Kysyntää näille tuotteille on sekä kotimaassa että ulkomailla.

On hienoa, että kotimaisesta viljasta kehitetään uusia tuotteita. Laadukkaiden tuotteiden valmistaminen edellyttää laadukkaita raaka-aineita. Laadun pitäisi näkyä myös tuottajahinnoissa. Nyt näin ei ole.

On hienoa, että kotimaisesta viljasta kehitetään uusia tuotteita.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokaviennin arvoa kyettävä kasvattamaan

"Runsas ruissato riittää hyvin kotimaan leipomoiden ja teollisuuden tarpeisiin", arvioi Pro Ruis ry

Kaurasato vaikuttaa lupaavalta Parikkalassa – puitu vilja on melko kuivaa ja hehtolitrapaino hyvä