Pääkirjoitus

Maaseudun yritykset tyytyväisiä kuntaansa

Maaseudulla sijaitsevat yritykset ovat tyytyväisempiä kuntapäättäjiinsä kuin kaupungeissa toimivat. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreen selvityksen mukaan erityisesti ydinmaaseudulla yritykset luottavat kuntaansa vahvasti. (MT 19.8.)

EK:n selvityksen tulos on mielenkiintoinen ja osin yllättäväkin. Uuden hallituksen elinkeinopolitiikalle se antaa vahvaa sivustatukea. Sen verran huomattava maaseudun etulyöntiasema kaupunkeihin verrattuna selvityksessä oli. Ydinmaaseudulla toimivista yrityksistä 43 prosenttia antoi kuntapäättäjien toiminnasta hyvän arvosanan. Kaupungeissa hyvän arvosanan kuntapäättäjille antoi 25 prosenttia vastaajista.

Kun pääkaupunkiseudun kasvua on menneinä vuosina korostettu erityisesti metropolialueen kuntien omasta toimesta lähes luonnonlaiksi, on jälleen kerran hyvä havaita, että hyvää elämää sekä kansalaisille että yrityksille on tarjolla muuallakin Suomessa.

EK:n aiemmissakin tutkimuksissa maakuntien talousmahti on näkynyt hyvin. Kevään kuntavertailussa erityisesti Rauman, Seinäjoen ja Turun alueet menestyivät mainiosti. Huomiota herättävää on kuitenkin lännen etulyöntiasema Itä-Suomeen verrattuna (MT 14.2.).

Toki luottamus omaan kuntaan ei ole yrityksen menestyksen ja työllistämiskyvyn kannalta ainoa merkittävä asia. Logistiset ratkaisut ovat tärkeitä lähes kaikille yrityksille. Suurin ongelma tuoreenkin tutkimuksen mukaan maaseudulla on työvoiman saanti.

Tässä piilee kuitenkin myös maaseutukuntien selvä valtti. Kun asumisen kustannukset Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ovat karanneet tavallisilta palkansaajilta käsistä, maaseudulla kohtuuhintaista ja laadukasta asumista on laajalti tarjolla.

Jo olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on myös ekologisesti usein parempi vaihtoehto kuin massiivisen hiiltä päästävän betoni- ja teräsrakentamisen vauhdittaminen isoissa kaupungeissa. Samalla on syytä muistaa, että maaseudulla asuminen on myös mahdollista ilman massiivista veronmaksajilta kerättävää asumistukea.

Huomioitavaa EK:n tutkimuksessa oli myös maaseudun yritysten luottamus kuntansa elinkeinopolitiikkaan. Tässäkään ei maaseudun asukkaille ole mitään yllättävää. Kun yhteisö on pieni ja ihmiset tuntevat toisensa, vastuu asioiden sujumisesta on henkilökohtaisempaa ja samalla usein tuloksekkaampaa.

Tätä havaintoa elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) kannattaa käyttää hyväksi. Kulmuni on Lapin kasvattina muutenkin hyvin tietoinen maaseudun mahdollisuuksista. Ministerin avauksia odotetaan lähiviikkoina. On täysin mahdollista, että pienten kuntien edut tulevat nyt aivan toisella tavalla huomioiduiksi kuin menneellä hallituskaudella.

Tätä enteilee jo nyt julkisuudessa käytävä maakuntajohtajien torailu tulevasta Euroopan unionin aluekehitysrahojen jaosta. Osin tämä on ymmärrettävää ja edunvalvonnassa lähes väistämätöntä. Kokonaisuutta ja maan etua se ei kuitenkaan palvele.

Elinkeinoministerin on syytä pitää nyt pää kylmänä ja sijoittaa voimavarat työllistämisen, aluekehityksen tasapuolisuuden ja eri alueiden vahvuuksien mukaan niin, että koko maa hyötyy.

On täysin mahdollista, että pieniin kuntiin harkiten sijoittamalla on mahdollista saada samalla rahalla enemmän aikaan kuin suurten kaupunkien yleiskatteeseen sijoittamalla. Pienuus voi olla myös elinkeinopoliittisesti tehokasta, kuten EK:n tuore tutkimus osoitti.

Olennaista on edelleen työvoiman liikkuvuuden vauhdittaminen, myös metropoleista maakuntiin päin.

Maaseudun kunnilla on näissä talkoissa paljon annettavaa.

Hyvää elämää myös yrityksille on tarjolla metropolin ulkopuolellakin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puurakentaminen on iso ilmastoteko

Kulmuni: Postinjakelusta maaseudulla on huolehdittava – "Tarvittaessa etsitään uusia keinoja"

Kulmuni: Epätasa-arvoa vastustettava myös kaupungeissa