LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Venäjän ratkaistava ongelmansa itse

Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen vierailu ajoittui mielenkiintoiseen turvallisuuspoliittiseen vaiheeseen. Vanha suurvaltojen hegemoniataistelu on taas kiihtymässä. Vaikka Putin edelleen käyttäytyy suurvallan johtajan elkein, vierailun aikana itänaapuri paljasti myös joukon heikkouksiaan.

Median kysyttyä Putinin kantaa Venäjän sisäisiin levottomuuksiin, itänaapurin johtaja joutui puolustuskannalle. Vaikka vastaaminen sujui tarkoin harjoitellun käsikirjoituksen mukaan, jo asian julkinen käsittely kansainvälisen median läsnä ollessa oli Putinille selvästi kiusallista.

Kaikki tietävät, ettei poliittisen opposition asemaa turvata pelkästään oikeuslaitoksen toimintaa tehostamalla. Demokratia tarvitsee tuekseen vapaata yhteiskunnallista keskustelua ja avointa mediaa. Venäjän valtaa pitävien on siedettävä toimiaan koskeva arvostelu ja uskallettava mitata kannatuksensa reiluissa vaaleissa.

Vierailua isännöinyt presidentti Sauli Niinistö myös painotti avoimen yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä ja sallimista. Vaikka monet odottivat Niinistöltä tiukempaa ja tuomitsevampaa kantaa Venäjän ihmisoikeusloukkauksia kohtaan, tasavallan presidentin lausuma oli diplomaattinen ja taitava.

Suomen kanta tuli varmasti selväksi. Julkinen röykyttäminen ei olisi auttanut mitään. Venäjän johdon on itse hoidettava ongelma, joka on laajasti tiedossa. Suomi ei voi sitä naapurin puolesta tehdä.

Hyvän neuvotteluyhteyden ylläpitäminen Venäjän kanssa on Niinistölle ja Suomelle huomattavan tärkeä asia. Kun Putin joutui tiedotustilaisuudessa tarkentamaan maansa aseteollisuuden kokemaa ydinonnettomuutta, hän kävi välittömään vastahyökkäykseen erityisesti Yhdysvaltojen ohjussuunnitelmia vastaan. On Putinin pelko aiheellinen tai ei, Venäjän ja lännen suhteet erityisesti pohjoisilla merialueilla kiristyvät jälleen.

Yksi osoitus tästä on Yhdysvaltain arvaamattoman presidentin Donald Trumpin yllättävä avaus Grönlannin ostamisesta Tanskalta. Viimeiseen sataan vuoteen kansallisvaltiot eivät ole juuri alueitaan toisiltaan ostaneet. Tässä mielessä Tanskan johdon kuittaus ajatuksen mielikuvituksellisuudesta oli ymmärrettävää. Sen sijaan Trumpin loukkaantuminen ja valtiovierailun peruminen Tanskaan tuntuu aivan käsittämättömältä.

Tanska ei toki asiassa anna periksi, mutta joutui johtavan läntisen puolustusliittoon Natoon kuuluvan Yhdysvaltojen julkisen kiukun kohteeksi. Puhtaasti Natoon puolustuksensa perustaneen Tanskan kohtalo on pelottava esimerkki siitä, kuinka uskollisimmatkin kumppanit ovat Yhdysvalloille pelkkää ilmaa tilanteen niin vaatiessa.

Suomen asema idän ja lännen välissä korostuu jälleen kerran. Suomella on mahdollisuus läntisenä, mutta Naton ulkopuolisena maana edistää lännen ja Venäjän suhteiden lientymistä. Seuraavan kerran asema korostuu, kun Niinistö matkustaa Ukrainaan tapaamaan maan uutta presidenttiä Volodomyr Zelenskyitä.

Putinin vierailun aikana Ukraina merkitys nousi vahvasti esille. Venäjän valtaaman Krimin niemimaan osalta edistystä tuskin on odotettavissa, mutta venäjämielisten joukkojen hallitsemassa Itä-Ukrainassa saattaisi olla mahdollista saada aikaan lientymistä.

Niinistöllä on Venäjän näkemys tilanteeseen nyt tuoreena tiedossaan. Hänellä saattaa olla myös viesti välitettävänään Ukraina uudelle johdolle. Jo pelkästään keskusteluyhteyden avaaminen Venäjän ja Ukrainan välille olisi nyt edistysaskel. Sen verran pahasti alueen konflkikti on jämähtänyt. Vaikka Venäjä on aiemminkin käyttänyt jäätyneitä konflikteja ulkopolitiikkansa välineinä, Ukrainan tilanne on toisenlainen. Venäjänkin on syytä pyrkiä siellä ratkaisuun.

Suomi ei voi Venäjän ongelmia ratkaista. Itänaapurin on tehtävä se itse.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Macronin opetuksia

Viljamarkkinat uuteen asentoon - Ukraina poistaa pellon myyntikiellon vuoden päästä

Ovatko suurituloiset muita älykkäämpiä, entä onnellisempia?