Pääkirjoitus

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa

Vaikka harva kiistää ilmastonmuutoksen uhkaa, halukkuus maksaa sen torjumisesta on vähäistä. Lähes puolet suomalaisista ei haluaisi maksaa mistään asiasta lisää ilmaston lämpenemisen takia (MT 30.8.). Erityisen haluttomia lisämaksuihin ovat keski-ikäiset, 45–54-vuotiaat suomalaiset.

Tulos on monella tavalla hälyttävä. Toisaalta se kertoo itsekkyydestä, mutta osaltaan ilmastonmuutoksen uhka on niin massiivinen, että kansalaiset eivät enää itse koe pystyvänsä kantamaan siitä vastuuta. Tätä mieltä on asiasta muun muassa Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa väitellyt Lewis Akenji (MT 30.8.).

Maaseudun Tulevaisuuden tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin jakautuneita suhtautumisessaan ilmastonmuutoksen vaatimiin uhrauksiin. Hieman yli puolet kuitenkin osasi nimetä muutamia kohteita, joista he olisivat halukkaita maksamaan.

Ympäristöystävällisestä matkustamisesta oli valmis maksamaan 37 prosenttia, polttoaineista 20 prosenttia ja päivittäistavaroista ja palveluista 12 prosenttia. Sen sijaan ympäristöystävällisemmästä ruuasta vain joka kymmenes halusi maksaa enemmän ilmastosyiden takia.

Erityisesti kotimaisen ruuan näkökulmasta tulos on huolestuttava. Vaikka lähellä meitä tuotetun ruuan ilmastokuorma, puhtaus ja vesijalanjälki olisi erinomainen, kuluttaja ei halua maksaa siitä enempää edes ilmastosyiden takia.

Kuluttajatutkimuksen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta pitää tulosta osoituksena siitä, että ruokaa on Suomessa jo totuttu pitämään halpana. Samalla sen hintaa seurataan tarkemmin, koska kuluerä on jokapäiväinen. On helpompaa säästää jostain sellaisesta, jonka kuluttaminen on harvinaisempaa, kuten matkustamisesta.

Myös matkustamisen osalta suomalaiset jakautuvat tässä tutkimuksessa. Maaseudulla asuvilla on enemmän halua maksaa lisää siitä kuin esimerkiksi polttoainekuluista. Kaupungissa asia on päinvastoin.

Suurin maksuhalukkuus ilmastosyistä on nuorilla, koulutetuilla ja johtavassa asemissa olevilla henkilöillä. Isoista puolueista eniten maksuhalukkaita on vihreissä ja vähiten perussuomalaisissa. Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n kannattajien näkemykset jäävät ääripäiden väliin.

Ilmastonmuutoksen estämiseen sitoutuneelle pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle tulos on ensi lukemalta masentava. Sen voi myös tulkita toisin. Enemmistö suomalaisista on kuitenkin vaaleissa äänestänyt puolueita, jotka ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan ja ovat halunneet, että asialle tehdään jotain, kun yksittäiset kansalaiset itse eivät usko omien henkilökohtaisten valintojensa tehoon.

Hallituksen on myös pystyttävä viestimään nykyistä selvemmin, kuinka kalliiksi sekä globaalisti että meille suomalaisille ilmastonmuutos tulee, jos sitä ei kyetä estämään.

On kyettävä kertomaan ilmastopakolaisuuden hinnasta, viljasatojen heikkenemisestä ja ennen kaikkea kansainvälisen talousjärjestelmän ja muuhun pelisääntöihin perustuvan kanssakäymisen rapautumisesta, laajasta ekologisesta tuhosta puhumattakaan.

Ennen kaikkea hallituksen on kyettävä toimimaan asiassa ja painostettava myös Euroopan unionia vastuulliseen ilmastopolitiikkaan.

Suomalainen metsänhoito on jo itsessään vientituote. Myös panostukset kaasuautoiluun ja muuhun bioenergiaan ovat varmasti oikeansuuntaisia. Lentovero ja erittäin paljon päästävän laivojen risteilyliikenteen verottaminen voisivat myös olla MT:n tutkimuksenkin mukaan hyviä ilmastokannusteita.

Harvasta asiasta kannattaa maksaa niin paljon kuin ilmastonmuutoksen torjunnasta. Poliittisen päättäjän on vain kannettava vastuu siitä, miten se tehdään.

Harvasta asiasta kannattaa maksaa niin paljon kuin ilmastonmuutoksen torjunnasta.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTK huolestui maaseudun kehittämisohjelman rahoista – "Hallitusohjelmaa on noudatettava"

Puurakentaminen on iso ilmastoteko

Keskustan Kulmuni korosti linjapuheessaan sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa