Pääkirjoitus

Postipalvelun kriisi vaatii nopeita toimia

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) puuttui tiistaina poikkeuksellisen voimakkaasti valtion omistaman Postin toimintaan. Paatero määräsi Postin ottamaan aikalisän pakettipalvelun henkilöstön työehtosopimuksen vaihtamisessa. Myös johdon palkkioita tarkastellaan uudelleen.

Postialan ammattiliitto PAU vastusti tänään päättyvällä lakollaan Postin tavoitetta siirtää 700 paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnan työntekijää Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin. Paateron mukaan syksyn aikana neuvotellaan laajemmin postin työntekijöiden työehdoista. PAU arvatenkin vastustaa muutoksia.

Oman mausteensa keskusteluun on tuonut Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen palkka. Malinen tienaa valtionyhtiöiden johtajista selvästi eniten ja hän on myös saanut kannustinpalkkioita enemmän kuin valtion omistajaohjauksen periaatteiden mukaan pitäisi olla mahdollista.

Hyvän tahdon eleenä Malinen kertoi tiistaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa luopuvansa kahden kuukauden palkasta loppuvuonna. Ele voi vaimentaa vaatimuksia Malisen erosta mutta tuskin vaikuttaa itse työehtokiistan ratkaisuun.

Postipalvelut ovat olleet myllerryksessä jo pari vuosikymmentä. Entinen valtion virasto ja monopoliyhtiö toimii nykyisin avoimen kilpailun olosuhteissa. Samaan aikaan kirjepostin määrä on laskenut vuodesta toiseen. Pakettiliiketoiminta on samaan aikaan kuitenkin kasvanut voimakkaasti ja yhtiö on viimeisen neljän vuoden aikana jakanut tuloksestaan valtiolle osinkoa noin 150 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan Tanskan ja Ruotsin valtiot ovat pääomittaneet PostNord-yhtiötään sadoilla miljoonilla euroilla. Kesällä EU-komissio käynnisti laajan tutkimuksen siitä, ovatko Tanskan ja Ruotsin tukitoimet EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tämän lehden haastattelussa Malinen maalaa synkän kuvan perinteisen postipalvelun tulevaisuudesta. Postin jakelumäärien pienentymisessä näyttävät toteutuvan kaikkein synkimmät skenaariot. Osoitteellisten kirjeiden määrä vähenee noin 15 prosentin vuosivauhtia. Karu on myös Malisen arvio, jonka mukaan posti lopettaisi painettujen lehtien jakelun vuosien 2025 ja 2030 välillä.

Edelliselle hallitukselle Posti esitti sanomalehtien jakelutukea. Tulevasta budjettiriihestä Malinen ei tukea odota.

Poliitikot ovat olleet haluttomia Postin tai mediayhtiöiden tukitoimiin. Toistaiseksi molemmat ovat kyenneet toimimaan kannattavasti, vaikka jakelumäärät ja sanomalehtien levikit ovat pudonneet. Ilman julkisen vallan toimia edessä on kuitenkin nopea palvelun rapautuminen ja tiedonvälityksen moniarvoisuuden heikentyminen.

Postilla on teoriassa velvoite viisipäiväiseen jakeluun. Käytännössä postia jaetaan vain neljänä päivän viikossa. Usein esimerkkinä mainitussa Tanskassa on jo siirrytty yksipäiväiseen jakeluun ja senkin tulevaisuus on vaarassa. Viranomaisten päätökset luopua paperisista kirjeistä ovat muissa Pohjoismaissa olleet ratkaisevia postipalvelun perustan romuttumisessa.

Digitalisaatio etenee vääjäämättä ja helpottaa monia asioita. Siitä huolimatta kansalaiset ovat ymmällään.

Varsinkin iäkkäämmille ja heikommassa asemassa oleville kansalaisille paperiset kirjeet ja laskut ovat edelleen ainoa mahdollinen tapa hoitaa asioita. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista lukee painettua sanomalehteä tai aikakauslehteä joka viikko.

Jos postipalvelu jätetään pelkästään markkinavoimien armoille, uhkaa kaikki tämä loppua kenties jo viiden vuoden kuluessa.

Maan hallitukselta tarvitaan nyt selkeä strategia ja riittävä rahoitus postipalvelujen turvaamiseksi.

Jakelumäärissä näyttävät toteutuvan kaikkein synkimmät skenaariot
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Postin tietoliikenneongelma on saatu ratkaistua – palvelut toimivat, pientä hitautta voi olla

Postilla tietoliikenneongelmia: osa sanomalehdistä jakamatta, verkkosivut eivät toimi

Posti puhutti kansanedustajia – "Miksi verottaja käyttää yksityistä firmaa eikä valtion Postia?"