Pääkirjoitus

Perheiden omat toiveet huomioitava

Suomessa on keskusteltu jo pitkään perhepolitiikan uudistamistarpeesta. Edellisellä hallituskaudella keskustelun painopiste oli vahvasti perhevapaiden ja lasten kotihoidon tuen mahdollisten muutosten vaikutuksesta työllisyyteen. Uudistus jäi tekemättä muun muassa sen kalleuden takia.

Todellinen syy uudistuksen kaatumiseen taisi kuitenkin olla keskustan ja kokoomuksen välisestä kiistasta lasten kotihoidontuesta. Tuen leikkaamista ajoivat kokoomuksen lisäksi muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja SAK. Tukea tiukasti puolustanut keskusta sai tukea hallituksessa olleilta sinisiltä.

Perhevapaauudistusta pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksessa valmistelee sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

Hänen mukaansa uudistuksen ensisijainen tavoite ei nyt ole työllisyysasteen nosto. Pekosen mielestä valmisteilla olevan perhevapaauudistuksen työllisyysvaikutukset saattavat olla negatiiviset. Uudistusta valmisteltaessa asia pitää Pekosen mukaan ottaa huomioon, mutta työllisyyden heikkeneminen pitää paikata muilla keinoilla. (MT 4.9.)

Pekosen mukaan uudistuksen tarkoituksena on vanhempien tasa-arvon lisääminen työ- ja perhe-elämässä.

Perhevapaauudistusta valmistellaan parlamentaarisessa, kolmikantaisessa työryhmässä. Valmista esitystä ei vielä ole, mutta Pekonen pitää itse hyvänä ja realistisena 5+5+5 -mallia. Siinä molemmat vanhemmat saisivat kiintiöidyn viiden kuukauden vanhempainvapaan. Kolmannesta viiden kuukauden jaksosta perheet saisivat päättää itse. Toteutuessaan uudistus pidentäisi molempien vanhempien ansiosidonnaista vanhempainvapaata.

Perhevapaauudistuksella on nyt edellistä hallitusta paremmat mahdollisuudet edetä, koska hallitusohjelman mukaan uudistuksen jälkeenkin kotihoidontuki säilyy nykyisenkaltaisena. Tukea voi saada siihen saakka kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Perhevapauudistukseen on todellinen tarve, koska syntyvyys on Suomessa laskenut jo vuosia.

Väestöliiton tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin mukaan Suomessa on pohjoismaisittain lyhyet ja joustamattomat vanhempainvapaat. Rotkirchin mielestä perhevapaiden pitäisi pystyä joustamaan enemmän siinä, kuka käyttää mitäkin vanhempainvapaasta ja milloin. (Tekniikka&Talous 30.5.)

Lainsäädäntö on vain yksi osa perhepolitiikkaa. Mielellään lainsäädäntötyöhön puuttuvilla työmarkkinajärjestöillä on tekemistä omallakin tontillaan.

Rotkirchin mukaan työpaikoilla pitäisi lisätä perheystävällisyyttä. Hänen mielestään olisi tärkeää, että työpaikoilla nähdään perheen hankinta muuna kuin haittana. Perhebarometrinkin mukaan suomalaisten mielestä tärkeimpiä perhepoliittisia toimenpiteitä olisivat joustava työaika sekä osa-aikatyön lisääminen.

Yhteiskunnan asenteissakin Rotkirch näkee parantamisen varaa. Hänen mielestään perheen perustaminen voitaisiin nähdä positiivisemmassa valossa kuin nyt, koska meiltä puuttuu normaali perheellisyyteen kannustava puhe. Rotkirchin mielestä syntyvyyden aleneminen on kansantalouden kannalta dramaattinen. Suomesta on tulossa Euroopan Japani, jossa väestö ikääntyy ennätysvauhtia.

Politiikalla on vaikea vaikuttaa suoraan syntyvyyteen. Perheitä tukevalla joustavalla politiikalla voidaan kuitenkin luoda edellytyksiä perheen perustamiselle.

Perhepolitiikkaa uudistaessa on tärkeintä kuitenkin, että perheiden toiveet otetaan huomioon. Perhevapaiden tiukka kiintiöinti molemmille vanhemmille kaventaa perheiden valinnanvapautta. Perheissä tiedetään parhaiten, mikä malli heille kulloinkin parhaiten sopii.

Perheissä tiedetään parhaiten, mikä malli heille kulloinkin parhaiten sopii.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Etla ennustaa: Hallituksen työllisyystavoite jää toteutumatta

Palvelu paranee ja työnhakijan vastuu korostuu – Työministeri Harakka: "Budjettiriihessä työvoimapalveluiden henkilökuntaan satoja lisää"

Mykkänen ihmettelee miksei naisille tarjota vakituista työsuhdetta ja syyttää työnantajia vanhahtavien sukupuoliroolien ylläpitämisestä