Pääkirjoitus

Puurakentaminen on iso ilmastoteko

Ilmastonmuutoksen torjuminen oli sekä kevään eduskuntavaaleissa että eurovaaleissa vahva teema. Perussuomalaisia lukuun ottamatta jokainen puolue sitoutui merkittäviin toimiin ilmaston lämpenemisen estämiseen. Nyt budjettiriihen lähestyessä teema tuntuu hiipuneen pahasti, vaikka ongelma itsessään vain pahenee. Näin ei voi tietenkään olla. Tekoihin on yhdyttävä, vaikka ne olisivat poliittisesti kuinka hankalia.

Antti Rinteen (sd.) hallituksella on kuitenkin käytössään yksi valtti, jota kannattaisi käyttää nyt, ensi vuonna ja seuraavina. Puurakentamisen hyödyt ilmastonmuutoksen torjunnassa on tunnustettu laajalti. Niitä kannattaisi nyt tavoitella kaikin voimin. Ilmastonmuutosta on helpompi torjua keinoilla, joita kannatetaan.

Joka tapauksessa sekä nykyinen että seuraavat hallitukset joutuvat tekemään toimia, joilla kulutusmahdollisuuksia ja arkipäivän valintoja rajoitetaan. Lentämisen tai erittäin paljon hiilipäästöjä tuottavan risteilylaivojen verottaminen saattavat hyvin tulla poliitikkojen toimien kohteeksi, aivan perustellusti.

Aivan yksimielistä puurakentamisen ja erityisesti kaupungeissa suositun betonirakentamisen vertailu ei toki ole. Viime viikolla huomiota herätti Betoniteollisuuden ja Metsä Groupin poikkeuksellisen kärjekäs sanailu eri rakennusmuotojen vertailtavuudesta päästöjen näkökulmasta (MT12.9.).

Pahasti puolustuskannalle joutunut Betoniteollisuus korosti erojen eri rakennusmuotojen välillä olevan pienempiä kuin yleisesti on arveltu. Etujärjestön ulostulo on sinällään arvokas. Se nostaa eri materiaalien ilmastovaikutukset aidosti esiin.

Erityisen vahvasti betonirakentamisen haittoja onkin nostanut esille kiertotalouden johtaviin mielipiteenmuodostajiin lukeutuva Sitra (MT 5.6.2018). Myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC otti äskeisessä raportissaan kriittisen kannan metropolirakenteisiin, jotka perustuvat pitkälti rakennusteräkselle ja betonille. Myös ympäristöministeriö on ryhtynyt selvittämään suomalaisen betonirakentamisen päästöjä.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) voisi kiirehtiä selvityksiä. Niin suuri kummastelu muun muassa Helsingin isojen kauppakeskusten Redin ja Triplan hiilijalanjäljestä on syntynyt. Tällä hetkellä puolueetonta arviota ei ole. Huomiota herättää myös, ettei alan etujärjestö Rakennusteollisuus halua profiloitua asiassa mitenkään.

Syytä olisi.

Rakentaminen on joka tapauksessa tärkeää tulevaisuudessakin ja ekologinen rakentaminen tietenkin erityisen tärkeää.

Tämän viikon budjettiriihen antia seurataan puurakentajien parissa tarkasti. Vaikka luvassa ei olisikaan suoraa rahoitusta, välillisesti alan tutkimusta ja yhteiskuntasuunnittelua voi toki edistää. Samoin hallituksen kannattaa kaikin voimin edistää kaavoitusta, jossa rakentajat velvoitettaisiin rakentamaan puusta. Mikään ei estä esimerkiksi valmistelemasta rakentamiseen samanlaista sekoitevelvoitetta kuin vaikkapa liikennepolttoaineisiin.

Kokonaan ilman betonia ja terästä ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollista rakentaa, mutta puun osuutta materiaaleista voi joka tapauksessa olennaisesti lisätä. Samanlaista ajattelua Suomen kannattaisi puheenjohtajakaudellaan edistää myös Euroopan unionissa.

Kun hakkuumäärät Suomessa tänä vuonna putoavat metsäteollisuuden suhdanteen takia, puurakentamisen edistäminen parantaisi nyt myös alan kannattavuutta, työpaikkojen syntyä ja verotulojen kertymistä tavalla, joka nauttii laajaa poliittista tukea.

Rinteen ja elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) on vaikea keksiä tällä hetkellä puurakentamista parempaa tapaa hoitaa sekä ympäristöä että maan taloutta.

Mikään ei estä valmistelemasta rakentamiseen velvoitetta lisätä puun käyttöä liikenteen sekoitevelvoitteen tapaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsä Groupin uusi viilupuu­linja Punkaharjulla ylitti odotukset: "Tehdas on pyörinyt vielä kovempaa, mitä kapasiteetti antoi odottaa"

Yrittäjät ovat valmiita maksamaan päästöistä enemmän veroja – ehtona yrittämisen ja työn verotuksen keventäminen

Rinteen tavoitetta on syytä tukea