Pääkirjoitus

Hallituksen budjetti on oraiden päällä

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus esitteli budjettiesityksensä tiistai-iltana. Hallituksen budjettiriihelle oli varattu aikaan myös keskiviikoksi, mutta esitys syntyi ennätysajassa. Neuvottelujen nopeaa sujumista auttoi, että päälinjoista oli sovittu jo kevään hallitusneuvotteluissa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ensimmäinen budjetti lisää valtion menoja 1,1 miljardia euroa. Rahoittaakseen lisääntyvät menot valtio ottaa lisää velkaa kaksi miljardia euroa ja myy omistuksiaan.

Valtion lisävelan ottaminen ei sinänsä ole ongelma, jos rahaa käytetään tuottaviin investointeihin. Valtio saa lainaa nyt negatiivisella korolla. Näin hallitus osittain tekeekin. Esitys nostaa muun muassa pienempiä sosiaali- ja eläke-etuuksia sekä lisää panostusta koulutukseen, väyläinvestointeihin ja luonnonsuojeluun.

Koska hallituksen työkalupakista puuttuvat lähes kokonaan menojen leikkaukset, lisävelanoton lisäksi välillistä verotusta kiristetään.

Listalla ovat vanhat tutut: polttoaine-, tupakka- ja alkoholiveroja nostetaan. Tasaveroina välilliset verot kohdistuvat eniten pienituloisiin. Kotimaisen kysynnän varaan laskevan hallituksen veropäätökset uhkaavat syödä etuuksien korotukset ja budjetin elvyttävän vaikutuksen. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan keskituloisten nettoansiot pienenevät 160 euroa vuodessa.

Leikkuriin joutuivat kotitalousvähennys ja parafiinisen dieselöljyn verotuki. Nekin ovat ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa.

Kotitalousvähennyksen pienentäminen heikentää palveluyritysten mahdollisuutta työllistää. Parafiinisen dieselöljyn hinnan korottaminen koskee myös uusiutuvaa dieseliä. Korotusta on vaikea perustella ympäristötekona. Härmän liikenteen toimitusjohtaja Sami Heinämäki ihmettelee perustellusti, että onkohan hallitus ymmärtänyt uusiutuvien polttoaineiden hyödyn.

Maatalouden ja maaseudun kannalta budjettiesitys on kohtuullinen.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä hallitusohjelman mukainen budjetti tuo vakautta ja ennustettavuutta maaseudun yrityksille epävarmojen aikojen alla. MTK:ssa ollaan pääosin tyytyväisiä budjettiesityksen panostuksiin maa- ja metsätalouteen sekä infrastruktuuriin.

Hallituksen talouspolitiikka ja tuore budjettiesitys perustuvat siihen, että talous kasvaa ja hallituskauden aikana työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään 60 tuhatta uutta työllistä, todennäköisesti huomattavasti enemmän. Reunaehtona on kuitenkin, että tavoitteen toteutuminen edellyttää normaalia kansainvälistä ja kotimaista talouskehitystä. Tällä hetkellä tätä normaalia talouskehitystä uhkaavat monet poliittiset ja taloudelliset riskit.

Jos uhat toteutuvat, hallituksen talouspolitiikalta ja samalla budjetilta putoaa pohja. Budjetti onkin rakennettu niin sanotusti oraiden päälle. Sanonta tarkoittaa sitä, että viljelijä ottaa keväällä velkaa siementen ja lannoitteiden ostoon ja lupaa maksaa velkansa syksyn sadonkorjuun jälkeen. Sekä velallinen että velan myöntäjä toivovat sadon onnistumista.

Työllisyystavoite ei ole yksin hallituksen käsissä eikä maailmantalouden kehityksen varassa.

Hallituksen keväällä asettamien työmarkkinajärjestöjen työryhmien pitäisi antaa oma esityksensä, miten työllisyyttä voitaisiin edistää. Työryhmien työ ei ole edennyt alkua pidemmälle. Työllisyyskehitykseen sekä kuntien että valtion talouksiin vaikuttavat vahvasti myös syksyllä alkavat työehtosopimusneuvottelut. Verotuksen kiristyminen ei neuvotteluja helpota.

Toivottavasti hallituksen riskinotto onnistuu ja oraat tuottavat vähintäänkin kohtuullisen sadon. Ellei näin käy, joutuu hallitus kaivamaan leikkauslistat esiin.

Työllisyystavoite ei ole yksin hallituksen käsissä eikä maailmantalouden kehityksen varassa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puolueet eivät osaa perhepolitiikkaa

Osaamisen merkityksestä

Yrittäjät ovat valmiita maksamaan päästöistä enemmän veroja – ehtona yrittämisen ja työn verotuksen keventäminen