Pääkirjoitus

Suomi tarvitsee lisää investointeja

Yksi Suomen talouden merkittävimmistä ongelmista on, että yritysten investointihalukkuus ei ole nousukaudesta huolimatta merkittävästi kasvanut. Ilman uusia investointeja jää myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyystavoite toteutumatta.

Kaikenkokoiset investoinnit ovat tervetulleita, mutta isojen investointien vaikutukset tuntuvat laajasti koko yhteiskunnassa. Toivottavasti esimerkiksi suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit ainakin suurelta osin toteutuisivat.

Metsäteollisuuden investointien yhteydessä lasketaan, kuinka paljon ne työllistävät ja kuinka paljon ne tarvitsevat puuta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että isojen investointien myönteiset vaikutukset heijastuvat laajalle. Nämä välilliset vaikutukset voivat olla paljon suurempia kuin välittömät vaikutukset.

Tästä on hyvänä esimerkkinä Äänekosken kaupunki. Äänekosken kaupunginjohtajan Matti Tuonosen mukaan Metsä Groupin vuonna 2015 tekemällä päätöksellä rakentaa kaupunkiin uusi 1,3 miljardia euroa maksava biotuotetehdas oli paikallisesti järisyttävät vaikutukset. Ennen rakentamispäätöstä kaupungissa oli Tuonosen mielestä melko lannistunut mieliala ja tulevaisuudenusko kateissa. (MT 20.9.)

Sen lisäksi, että tehtaan rakentamisvaihe työllisti 13 500 henkilö, syntyi Keski-Suomen maakuntaan paljon uusia työpaikkoja. Vaikka valtaosa niistä liittyy tavalla tai toisella suoraan biotuotetehtaaseen, suuren investoinnin psykologinen vaikutus Tuonosen mukaan näkyy ja tuntuu muuallakin. Suurin investointi on rohkaissut myös pienempiä yrityksiä investoimaan.

Muutos Äänekosken kuntataloudessa on ollut melkoinen. Vuonna 2013 kaupungin alijäämä oli 10 miljoonaa euroa. Kaupungin mittavista investoinneista huolimatta nyt ylijäämä on lähes yhtä suuri.

Metsä Groupin investoinnin vaikutukset heijastuvat myös koko maakuntaan. Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila arvioi, että investointi loi tulevaisuuden toiveikkuutta koko maakuntaan ja sai yrityksiä investoimaan. Myönteinen investointikierre on myös näkynyt maakunnan taloudessa ja työllisyysluvuissa.

Mattila muistuttaa, että suuret, elinkaareltaan pitkät investoinnit luovat vakautta alueille ja aluetalouteen. Se muuttuu käytännössä työksi, toimeentuloksi ja hyväksi arkielämäksi.

Viime vuonna Keski-Suomen talouskasvu olikin kaikista maakunnista nopeinta. Vuonna 2017 Keski-Suomen viennin kasvu oli 16,6 prosenttia. Se on kaksinkertainen koko Suomen viennin kasvuun verrattuna.

Kasvusta hyötyy koko kansantalous. Mattila toivookin, että myös muut maakunnat kykenevät houkuttelemaan Äänekosken biotuotetehtaan kaltaisia suurinvestointeja.

Investointeja kaipaava Rinteen hallitus sai perjantaina myönteisiä uutisia. Yhdysvaltalaisen teknologiajätin Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai ilmoitti Suomen-vierailullaan 600 miljoonan lisäinvestoinnista Haminan palvelinkeskukseen sekä kahdesta uudesta tuulivoimaprojektista Suomeen. Jo keväällä Google ilmoitti edellisestä 600 miljoonan investoinnista Haminaan.

Pääministeri Antti Rinteen ja elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) mielestä Googlen investointipäätökset kertovat siitä, miten hyvä investointiympäristö Suomi on.

Viime viikolla uutisoitiin myös, että venäläinen hakukoneyhtiö Yandex laajentaa Mäntsälässä sijaitsevan datakeskuksensa kaksinkertaiseksi nykyisestä. Mäntsälän kuntakehityslautakunta hyväksyi rakennusluvan keskiviikkona. Datakeskuksen hukkalämpöä hyödynnetään Mäntsälässä kaukolämmön tuotannossa.

Toivottavasti kokemukset investointien myönteisistä vaikutuksista ja viime viikon investointiuutiset innostavat yrityksiä investoimaan eri puolille Suomea.

Suuret, elinkaareltaan pitkät investoinnit luovat vakautta alueille ja aluetalouteen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Osaamisen merkityksestä

MT kysyi: Yli puolet suomalaisista tukisi postinjakelua verovaroin – Postin yksityistämistä ei kannateta

Metsä Groupin uusi viilupuu­linja Punkaharjulla ylitti odotukset: "Tehdas on pyörinyt vielä kovempaa, mitä kapasiteetti antoi odottaa"