Pääkirjoitus

Käytännön tekoja korulauseiden sijaan

Vuonna 2015 järjestetyssä Pariisin ilmastokokouksessa maat sitoutuivat laajalti vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kunnianhimoisista lupauksista huolimatta käytännön toimet ovat jääneet vähiin.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan päästöt ovat kahtena viime vuotena kasvaneet ja fossiilisen energian käyttö on lisääntynyt. Viime vuonna päästöt kasvoivat 2,1 prosenttia.

Tilanne ei kuitenkaan ole Taalaksen mukaan toivoton. Hänen mielestään peli ei ole menetetty eikä maailmaloppu vaani nurkan takana. Muutoksia kuitenkin tarvitaan ja kunnianhimon tasoa pitää nostaa.

Maanantaina YK:n pääsihteeri Antonio Guterres isännöi ilmastohuippukokousta. Valtioiden hitaaseen reagointiin kyllästynyt Guterres vaati tyhjän lätinän ja korulauseiden sijaan maailman valtioilta käytännön tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä näkyi kokouksessa siinä, että puheenvuoron saivat vain ne maat, joilla oli konkreettisia ehdotuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yksi tällainen maa oli Suomi.

Suomi ansaitsi puheenvuoronsa muun muassa siksi, että pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteena on Suomen hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Suomi oli vuonna 2015 maailman ensimmäisiä maita, joka sääti ilmastolain. Lisäksi kivihiilen käyttö energiantuotannossa kielletään vuodesta 2029 alkaen ja fossiilisen öljyn käyttö lämmityksen loppuu vuoteen 2030 mennessä.

Suomen puheenvuoron käytti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistön mukaan Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimmat, ja Suomi haluaa johtaa esimerkin voimalla. Niinistö muistutti, että rima on asetettu erittäin korkealle. Hänen mukaansa tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan riitä, vaan ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen.

Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen ovat muun muassa niin sanotut Helsingin periaatteet. Näihin periaatteisiin sitoutuneet maat lupautuvat muun muassa edistämään hiilen hinnoittelua, kestävän kehityksen budjetointia ja ottamaan ilmastotavoitteet huomioon julkisten hankintojen suunnittelussa.

Yksin poliitikkojen varaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ei voi jättää. Niinistön mielestä niin sanotun tavallisen ihmisen tärkein tehtävä on asenteen muutos: "Tärkeintä on, että omaksutaan asenne, että minun toimenpiteilläni on vaikutusta ja pyrin siihen, että se vaikutus on mahdollisimman vähän kielteinen. Se ei ole elämän rajoittamista millään tavalla." (HS 24.9.)

Asennemuutosta ja vastuun ottamista todella tarvitaan. Omien kulutustottumusten ja tapojen muuttamisen sijaan muutostarve nähdään muissa. Esimerkiksi maa- ja metsätaloutta on ilmastokeskustelussa syyllistetty aiheettomasti ja kohtuuttomasti.

Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan vain joka kymmenes olisi valmis ilmastosyistä maksamaan enemmän ympäristöystävällisestä ruuasta. Kyselyyn vastanneista lähes puolet ei ollut valmis tinkimään mistään ilmastopäästöjen vähentämiseksi. (MT 30.8.)

Tavallisen kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöongelmiin ovat rajalliset. Valinnoilla on kuitenkin mahdollista kannustaa yrityksiä muuttamaan toimintatapojaan ympäristöystävällisiksi. Meneillään olevan ilmastoviikon kuluessa monet yritykset ovatkin ilmoittaneet toimenpiteistä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Perjantaina järjestetään nuorten ilmastolakko. Lakkoilun lomassa on hyvä pohtia, mitä itse voi konkreettisesti tehdä oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Koska Suomi haluaa johtaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua esimerkin voimalla, sopii se myös meidän jokaisen toimintamalliksi.

Presidentti Niinistön mukaan Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimmat.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yrittäjät ovat valmiita maksamaan päästöistä enemmän veroja – ehtona yrittämisen ja työn verotuksen keventäminen

Tulevaisuus ei näy peruutuspeilistä

Sinullako on kuningasidea turvepeltojen ilmastoystävälliseen viljelyyn? Pistä hyvä kiertoon: parhaita ideoita pilotoidaan ensi kesänä