Pääkirjoitus

Ruokaviennin arvoa kyettävä kasvattamaan

Maatalouden yrittäjätulo jatkaa edelleen alamäessä. Pellervon taloustutkimus PTT:n tiistaina julkaiseman ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo on tänä vuonna noin 400 miljoonaa euroa. Se on 27 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Pudotus on ollut rajua, koska vielä vuonna 2012 maatalouden yrittäjätulo oli yli miljardi euroa. (MT 25.9.)

Yrittäjätulon aleneminen ei ole mikään selittämätön asia, sillä sekä tuottajien markkinoilta saamat tuotot että tuet ovat pienentyneet. Kustannukset sen sijaan ovat nousseet. Yhtälö on tuottajien kannalta kestämätön.

Alentuneet tuottajahinnat eivät ole yltäneet kuluttajille asti, vaan ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet. Hintojen nousulla on paikattu elintarviketeollisuuden patoutuneita kustannuksia.

Osa tuottajien tulojen alentumisesta selittyy sillä, että tuotantomäärät ovat vähentyneet erityisesti maidontuotannossa. Tulokertymään merkittävin vaikutus on sillä, että viljojen hinnat ovat tänä vuonna romahtaneet jopa 30 prosenttia.

Suomalaisen maataloustuotannon ahdinkoon on etsitty pitkään ratkaisua, mutta konkreettisia tuloksia ei ole saatu aikaan. Ratkaisuksi on esitetty muun muassa ruokaketjun oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Viljelijöiden mielestä keskittynyt kauppa käyttää vahvaa asemaansa hyväkseen ja ottaa kuluttajien ruokaostoksista kohtuuttoman siivun.

Yhteistä näkemystä ei ole löytynyt. Toivottavasti sellainen löytyy vuorineuvos Reijo Karhisen vetämässä ruokaketjun keskustelufoorumissa.

Vuoden 2018 kesällä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pyysi Karhisen selvittämään, mitä maatalouden heikolle kannattavuudelle voidaan tehdä. Tavoitteena oli etsiä keinoja, joiden avulla maatalouden yrittäjätuloa voidaan lisätä 500 miljoonaa euroa. Puolet tavoitteesta pitäisi saavuttaa myyntitulojen kasvulla ja puolet kustannusten alentamisella. Karhinen julkaisi raporttinsa helmikuussa.

PTT:n ennusteen perusteella Karhisen asettama tavoite on kaukana. Markkinoilta saatavat tulot ovat edelleen pienentyneet ja kustannukset nousseet.

Ruuan viennin kasvusta on toivottu apua tuottajien ahdinkoon. PTT:n mukaan ruuan vienti kasvaakin tänä vuonna selvästi ja kasvun ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna. Maitotuotteiden vientiä on vauhdittanut EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus. Vienti on lisääntynyt myös Eurooppaan.

Afrikkalaisen sikaruton leviäminen pelätään leikkaavan maailman sianlihan tuotannosta jopa neljänneksen. Kriisin seurauksena sianlihan vienti Suomestakin Kiinaan on kasvussa. Tuottajahintoihin lisääntynyt vienti ei ole kuitenkaan vaikuttanut. PTT:n mukaan suomalaisen sianlihan kilpailukyky vientimarkkinoilla on hyvä, koska tuottajahintataso on Suomessa matalampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Saksassa sianlihan tuottajahinta on syyskuussa ollut yli 1,90 euroa kilolta, Suomessa hinta on samaan aikaan ollut 1,64 euroa. EU-maiden keskihinta on ollut yli 1,80 kilolta.

Kotimaisella elintarviketeollisuudella on syytä katsoa peiliin. Miksi monia muita EU-maita tiukemmat tuotantovaatimukset ja tuottajien tekemä laatutyö ei näy hinnassa? Atria arvioi muutoksen tuottajahintoihin tulevan jossain vaiheessa, HKScanin ei puolestaan uskalla arvioida hintakehitystä. (MT 23.9.)

On hyvä, että vientiponnisteluissa on menestytty. Tuottajan kannalta viennin määrän lisääminen ei kuitenkaan ole olennaista. Tärkeintä on viennin arvon kasvattaminen ja sen vaikutus tuottajahintoihin.

Vähin mitä valtiovalta voi tehdä, on huolehtia siitä, ettei maatalouden velvoitteita ja kustannuksia poliittisin päätöksin enää lisätä.

Tärkeintä on viennin arvon kasvattaminen ja sen vaikutus tuottajahintoihin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

HKScanin Rauman siipikarjatehtaan johtoon ja toimihenkilöihin harvennus, yt-neuvottelut käyntiin ja koko konsernin toimintamalli uusiksi

Atria: Broilerimme ilmastopäästöt ovat yli 40 prosenttia pienempiä kuin tuontikanan – soija vaikuttaa suuresti hiilijalanjälkeen

Jättääkö yritysten vegeinto maidon ja lihan paitsioon?