Pääkirjoitus

Perhepolitiikkaa perheiden parhaaksi

Tilastokeskuksen maanantaina julistaman ennusteen mukaan Suomessa ei ole 15 vuoden kuluttua yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Ennusteen mukaan Suomeen syntyy lapsia vuosien 2020–2040 välisenä aikana 43 000–45 000 vuodessa. Vuonna 2010 lapsia syntyi noin 60 000.

Syntyvyyden alentumisen seurauksena Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031 muuttovoitosta huolimatta.

Lapsia syntyi tammi–heinäkuussa noin 1 800 vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suomen väkiluku kasvoi muuttovoiton ansiosta vuodessa lähes viidellä tuhannella, koska Suomeen muutti reilut 10 000 ihmistä enemmän kuin Suomesta pois.

Ennusteen osoittaa, millainen väestönkasvu on tulevaisuudessa, jos viimeaikainen kehitys jatkuisi muuttumattomana. Muutos huonompaan suuntaan on kuitenkin ollut nopea. Viime vuonna tehdyssä ennusteessa alle 15-vuotiaiden määrän arvioitiin vuonna 2040 olevan 47 000 suurempi kuin tuoreessa ennusteessa. Vuoden 2015 ennusteeseen vähennystä on 178 000. Jos muutosvauhti jatkuu, joudutaan ennustetta edelleen laskemaan.

Syntyvyyden laskun jyrkkyys yllätti asiantuntijatkin. Aluetutkija Timo Aron mukaan luvut olivat ennakoitua paljon karummat ja jäätävämmät. Tulos on Aron mielestä niin raju, ettei sen suurempaa varoitussignaalia voi antaa. Hänen mielestään nyt tarvitaan yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua siitä, mitä tehdään ja millä tavalla. Kissa pitäisi nostaa pöydälle ja keskustella asioista niiden oikeilla nimillä.

Syntyvyyden raju lasku koskettaa erityisesti alueita, joissa väestökehitys on jo nykyisellään heikko. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch on huolissaan alueellisesta eriarvoistumisesta. Hän pohtii, miten vanhukset hoidetaan alueilla, joissa ikäryhmien suhteet toisiinsa ovat todella rajuja? (IL 1.10.)

Rotkirch myös kysyy, miten me ylläpidämme hyvät koulut, tarhat, harrastoiminnot ja liikenneyhteydet? Hän ennakoi, että alueelliset erot tulevat entisestään kärjistymään ihan hirveästi.

Väestön vanheneminen vaikuttaa vahvasti myös eläkejärjestelmään. Tampereen vakuutustieteen professori Lasse Koskinen muistuttaa, että ongelma ei koske ainoastaan eläkejärjestelmää, vaan laajasti koko yhteiskunnan toimivuutta. Koskisen mielestä on lohdullista, että aikaa reagoida ongelmaan on jonkin verran. Mitä nopeammin reagoidaan, sitä helpommalla päästään.

Syntyvyyden kääntäminen nousuun politiikan keinoin ei ole helppoa, koska kysymys on henkilökohtaisesta asiasta. Lisäksi Suomi on jo nyt lapsille parhaita maita maailmassa. Valtiovallalla on kuitenkin mahdollisuus muun muassa vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä ilmapiiriä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo muistuttaa, että 1970-luvulla Suomessa onnistuttiin kääntämään laskenut syntyvyys nousuun muun muassa perhepoliittisilla uudistuksilla. Perheitä tukevalla joustavalla politiikalla voidaan nytkin parantaa edellytyksiä perheiden perustamiseen.

Suomessa on tiedostettu jo pitkään heikkenevän huoltosuhteen ongelmat. Ellei syntyvyyttä saada nousuun, ongelmat tulevat olemaan todella pahoja. Työperäisestä maahanmuutosta on toivottu ratkaisua, mutta helppoa ei ole sekään, koska kilpailu osaavasta työvoimasta tulee muuallakin Euroopassa kiristymään.

Hallitus valmistelee perhevapaauudistusta. Aiemmissa hankkeissa tavoitteena ei ole ollut perheiden paras, vaan työllisyysasteen nostaminen. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan nyt työllisyys ei ole ensisijainen tavoite.

Aleneva syntyvyys ravistelee yhteiskunnan kaikkia osa-alueilta. Perhepolitiikka pitääkin huomioida kaikessa päätöksenteossa. Päätöksiä tehtäessä perheiden omia toiveita on kuunneltava.

Aleneva syntyvyys ravistelee yhteiskunnan kaikkia osa-alueilta.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Slunga-Poutsalo: "Ihmeellistä, että hallitus esittää lapsilisiin korotusta suurille perheille" – samaan aikaan ensimmäistä lasta toivovia ei tueta juuri ollenkaan

Työllisyysasteen trendi nousi: Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta läheni kertaheitolla noin 10 000 ihmisellä

Keskusta haluaa Suomesta lapsi- ja perhemyönteisemmän: "Perheiden arjessa pärjäämistä on tuettava laajentamalla perhekeskukset ja kotiapu kaikkialle Suomeen"