LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Talouslukutaidolle on todellinen tarve

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kannustaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan yrityksiä investoimaan. Lintilä muistuttaa, että Suomi on jäänyt tuotannollisissa investoinneissa kilpailijamaista jälkeen. Hänen mielestään tuottavuuskehityksemme on jämähtänyt kymmenen vuoden aikana. (MT 4.10.)

Yritysten investointien lisääminen on talouskasvun kannalta olennaista. Investoinnit olisivat Lintilän mukaan talouden turbonappi. Hänen mieles­tään talouden näivettyminen on todellinen riski ottaen huomioon tuotannollisten investointien heikkouden, väestön ikääntymisen ja osaavan työvoiman saatavuusongelmat.

Lintilän mukaan hallituksen tavoitteena onkin vauhdittaa tuotta­vuutta ja yksityisiä investointeja, koska yritysten pitäisi olla kasvun moottori.

Lintilä perustelee pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä muun muassa sillä, että hidastuvan kasvun oloissa ja kansainvälisen talouden epävarmuudessa on politiikalla lisättävä luotta­musta kotimaassa. Luottamuksen vahvistamista todella tarvitaan, koska sitä koetellaan monella tavalla.

Valtiovarainministeriön maanantaina julkaiseman talousennusteen mukaan hallituksen tärkeimmät talouspoliittiset tavoitteet karkaavat, koska talouskasvu jää tänä ja ensi vuonna aiemmin uskottua hitaammaksi. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja talouden tasapainoa vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan tähän mennessä sovituilla toimilla tavoitteisiin ei päästä.

Vaikka hallituksen toimia arvostellaan, ne ovat perinteisen talousopin mukaisia. Hiipuvassa taloustilanteessa julkisen vallan pitää pyrkiä omilla toimillaan vauhdittamaan taloutta. Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan ensi vuonna julkinen kulutus ja investoinnit pitävät talouskasvua yllä ja vaimentavat talouden hiipumista.

Yritysten investointihaluttomuuden lisäksi taloutta rasittavat kotitalouksien, kuntien ja valtion velkaantuminen.

Kuntien yhteenlaskettu alijäämä on kasvamassa viime vuoden sadasta miljoonasta eurosta lähes miljardiin euroon. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan tästä vuodesta tulee kuntataloudelle histo­rian huonoin. Verotulot vähenevät samaan aikaan, kun menot kasvavat reilusti ja lisäksi valtionosuuksia on leikattu. (MT 7.10)

Osa kuntien pahenevista talous­ongelmista johtuu siitä, että uudistusten takia verotuloja kertyy nyt todellista vähemmän ja tilanne kohentuu ensi vuonna. Punakallion mielestä tilanteen osittainen korjaantuminen ei olennaisesti muuta kokonaiskuvaa, koska kuntien menot kasvavat tuloja enemmän. Hän pelkää, että hallituksen kaavailemat palvelujen parannuksetkin kaatuvat lupauksista huolimatta kuntien niskaan.

Suomen Pankki on jo pitkään varoittanut kotitalouksien velkaantumisesta. Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen muistuttaa, että kotitalouksien velkaantuminen on kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. (MT 4.10.)

Nykänen on erityisen huolestunut taloyhtiölainojen ja vakuudettomien kulutusluottojen kasvusta. Tavanomaiset asuntolainat lisääntyvät noin kaksi prosenttia vuodessa, mutta taloyhtiölainat kasvavat kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja vakuudettomat kulutusluotot ovat kasvaneet vuodessa lähes 12 prosenttia.

Nykäsen mielestä nyt tarvittaisiin talouslukutaidon yhteinen kansallinen strategia. Nykänen on oikeassa. Talouslukutaitoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Esimerkiksi erilaisten lupausten antajien ja vaatimusten esittäjien on tärkeä tiedostaa, miten ne rahoitetaan. Viime kädessä olemme kaikki kuntien, valtion ja yksityisten lainojen takaajina.

Viime kädessä olemme kaikki kuntien, valtion ja yksityisten lainojen takaajina.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tupakkaveron tuotto valtiolle on kutistunut – Lintilän mukaan budjettiin on tulossa valtavasti paineita verotulon pienentymistä

MT:n kysely: Kaksi kolmesta keskustaa äänestäneistä ja kaikista lähes puolet ajattelee Suomen velkaantuvan liikaa

Lintilä: Yrityksille kaavailtu malli investointien tuplapoistoista aiempia kokeiluja laajempi – "Vaikutukset riippuvat paljon yrityksistä itsestään"