Pääkirjoitus

Rinteen tavoitetta on syytä tukea

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä työn tekeminen on ratkaisu suurimpaan osaan Suomen talouden haasteista. Hänen mukaansa työvoiman ulkopuolella olevat sadattuhannet työikäiset olisi saatava mukaan maksamaan hyvinvointivaltion kustannuksia. Rinteen mielestä ei käy, että terve tai osatyökykyinen työikäinen ihminen ei osallistu hyvinvoinnin rahoittamiseen. (MT 11.10.)

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste nykyisestä 73 prosentista 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi 60 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen työllisyystavoite on vasta välitavoite, koska Rinteen mukaan Suomi tarvitsee vuosi­kymmeniä eteenpäin yli 80 prosentin työllisyysastetta.

Työllisyysasteen nostaminen tilanteessa, jossa talouskasvu hiipuu ja kauppasodat uhkaavat koko maailmankauppaa, on vähintäänkin haastavaa. Vaikka Rinne patistaakin ihmisiä töihin, hallitukset työkalupakkiin ei kuulu esimerkiksi edellisen hallituksen aktiivimallia. Vaikeaa on nykyhallitukselle puuttuminen muihinkaan työttömyysturvan ehtoihin. Kiky-sopimuksen jatkokin olisi monelle hallituspuolueelle kauhistus.

Hallituksen talous- ja työllisyys­politiikkaa on jo ehditty arvostella ankarasti. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa ensi vuoden budjettia on moitittu muun muassa siitä, että valtion velkaa kasvaa edelleen.

Rinne kiistää arvostelun ja muistuttaa, että hänen hallituksensa tekee eri tavalla kuin tähän asti on tehty. Koska taloudella menee nyt heikommin, Rinteen mukaan tarvitaan vastasyklistä talouspolitiikkaa. Hän vakuuttaa, että hallitus tietää, mitä tekee.

Tärkein yksittäinen lääke halli­tuksen työllistämistavoitteen saavuttamiseksi on palkkatuki. Tukea maksetaan työnantajalle, joka palkkaa työttömän töihin. Hallitus esittää ensi vuodella palkkatukeen 270 miljoonaa euroa.

Vaikka palkkatukeen haetaan mallia Ruotsista, asia ei ole uusi Suomessakaan. Hallitus luottaa palkkatuen voimaan, vaikka tähän saakka tukea on jäänyt käyttämättä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) tutkimusten mukaan palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Työantajien mielestä palkkatuen ehdot ovat olleet vaikeaselkoiset ja byrokratia on vienyt aikaa. (Yle 8.10)

Työllisyysasteen nostaminen uusien työpaikkojen luomisen kautta ei ole hitaan talouskasvun oloissa helppoa. Ratkaistavana on myös vaikea työn ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma. Vaikka maassa on satojatuhansia työttömiä, monet alat ympäri Suomea kärsivät työvoimapulasta.

Esimerkiksi Oulaisissa sijaitseva kivilouhosyritys OK Graniitti tarvitsisi 20 uutta työntekijää, mutta työhakemuksia ei ole tullut. Koska suomalaisia on vaikea saada töihin, yrityksen toimitusjohtaja Fu Jianbin haluaisi tuoda kivityöntekijöitä Kiinasta. Esteenä on työvoima saatavuus­harkinta ja sen aiheuttama byrokratia. (KL 11.10.)

Työllisyyden kehitys ei ole vain hallituksen ja viranomaisten käsissä, vaan talkoisiin tarvitaan muitakin.

Rinteen mukaan hallitus on pyytänyt vastuullisia työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjä mukaan. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei hallitus ole ulkoistanut työllisyyspolitiikkaa työmarkkinajärjestöille. Jos työ­markkinajärjestöiltä ei tule yhtään ideaa, hallitus tekee Rinteen mukaan päätökset itse.

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen vain niin sanottuja pehmeitä keinoja käyttämällä ei todennäköisesti onnistu, vaan kipeitäkin toimia tarvitaan ja etuisuuksiin joudutaan puuttumaan. Pystyykö hallitus sellaisia tekemään? Hallituksen työllisyyshankkeelle on kuitenkin monta syytä toivoa menestystä.

Hallitus ei ole ulkoistanut työllisyys­politiikkaa työ­markkinajärjestöille.
Lue lisää

Sato tarvitsee yhä tekijöitä

Suomalainen sisu sisältää resilienssiä

MTK tyytyväinen linjauksiin maatalouden kausityöntekijöiden turvaamiseksi – satokaudelle silti tarve vielä yli 10 000 työntekijälle

Kulmuni: Huoltovarmuus ei ollutkaan niin hyvä kuin luultiin – varautumista parannetaan