LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Kaupungistumiselle halutaan suitset

Suomessa on tehty monia tutkimuksia ja kyselyitä siitä, miten maata pitäisi kehittää ja missä ihmiset haluaisivat asua. Tulokset ovat olleet miltei identtisiä: Useimmat meistä haluavat asua maaseudulla ja pitää koko maan asuttuna.

Ylen muutama vuosi sitten julkistaman kyselyn mukaan lähes joka kolmas suomalainen haaveilee kodista maaseudun haja-asutusalueella. Suuren kaupungin keskustassa haluaisi asua vain joka kymmenes.

Vaikka kaupungistumisen sanotaan olevan maailmanlaajuinen megatrendi, muuallakin haaveillaan samoista asioista kuin Suomessa.

Tutkimuslaitos Ifopin viime keväänä julkistaman tutkimuksen mukaan ranskalaisista lähes 60 prosenttia haaveilee muutosta maalle. Ranskassa ei pelkästään haaveilla, vaan haaveita myös toteutetaan. Kaupungistuminen onkin pysähtynyt ensimmäisen kerran 1940-luvun lopun jälkeen. Pariisin asukasmäärä pienenee noin 12 000 asukkaan vuosivauhdilla. (Yle 13.10.)

Etenkin lapsiperheet ja nuoret aikuiset muuttavat pois kaupungeista. Yksi syy maallemuuttoon on Suomen pääkaupunkiseudulle tuttu ongelma: asunnot ovat kalliita eikä keskituloisille oman asunnon ostaminen ole enää mahdollista. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta ylitti Pariisissa viime elokuussa kymmenen tuhannen euron rajan. Lisäksi siistien perheasuntojen vuokrat voivat nousta tuhansiin euroihin. Tällaiset hinnat alkavat olla helsinkiläisillekin jo tuttuja.

Tuttuja ovat myös maallemuuton esteet. Työpaikoista suurin osa sijaitsee suurissa kaupungeissa, ja palveluita on pikkukaupungeissa jatkuvasti karsittu. Ranskassakin ihmisten toivotaan muuttavan entistä innokkaammin töiden perässä kaupunkeihin.

Sen lisäksi, että suomalaiset haaveilevat kodista maaseudulla, he haluavat säilyttää maaseudun elävänä. Ehkä yksi syy suomalaisten haluun säilyttää koko maan asuttuna on, että haave maalle muutosta halutaan pitää hengissä. Ilman elävää maaseutua ja riittäviä palveluja maalle muuttaminen vaikeutuisi merkittävästi.

Ylen runsas vuosi sitten julkaiseman kyselyn mukaan 79 prosenttia suomalaisista haluaa, että koko maa pysyisi asuttuna. Heidän mielestään maan asuttuna pitäminen on yhteiskunnan tehtävä, ja valtion pitää turvata palvelut koko maassa. Vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, ettei valtion pidä puuttua aluekehitykseen. Kansanedustajille tehdyn kyselyn mukaan edustajien enemmistö näkee koko maan asuttuna pitämisen realistisena mahdollisuutena (Yle 7.10).

Helsingin Sanomien hiljattain julkaiseman gallupin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna. Lähes saman verran on heitä, joiden mielestä valtion hallintoa pitäisi siirtää Helsingistä maakuntiin. (HS 29.9.)

Ylen tuoreimman kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi hidastaa kaupungistumista. Kolmasosan mielestä valtion ei tule puuttua kaupungistumiskehitykseen, mutta vain kaksi prosenttia haluaa, että valtio vauhdittaisi kaupungistumista. (Yle 16.10)

Globaalin megatrendin lisäksi keskittävää asuntopolitiikkaa perustellaan ihmisten halulla muuttaa kaupunkeihin ja ympäristösyillä. Tutkimukset eivät tue näitä perusteluita. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tiiviissä kaupunkiasumisessa päästöt ovat kaikilla elämänalueilla suuremmat yksityisautoilua lukuun ottamatta.

Päättäjät ja kansa ovat samaa mieltä aluekehityksen tarpeesta. Asiaa koskevien päätösten tekemisen luulisi olevan helppoa. Kyse ei ole kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta. Aluekehitys ei ole joko-tai-politiikkaa, vaan sekä-että-politiikkaa.

Aluekehitys ei ole joko-tai-politiikkaa, vaan sekä-että-politiikkaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseutu tuottaa hyvinvointia

Väestökehitys voi pakata kansanedustajatkin etelään – "Väestöä menettävät alueet jäävät vähemmälle huomiolle"

Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista haluaa, että valtio hidastaa kaupungistumista