LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Suomen metsäala valmis vientituote

Metsien ja metsäteollisuuden merkitys Suomelle on todella iso. Maailman mittakaavassa metsämme ovat kuitenkin vain pisara meressä. Siitä huolimatta meillä on paljon metsäalan osaamista, jolla olisi muualla paljon tarvetta. Ilmastonmuutoskeskustelun seurauksena metsäosaamisemme nousee entistäkin suurempaan arvoon.

Kyse on siitä, ymmärrämmekö itse, kuinka hyvin metsiämme on oikeasti hoidettu ja osaammeko kertoa asiasta muille. Kun seuraa Euroopan unionissa käytävää metsäkeskustelua, vaikuttaa pahasti siltä, että emme osaa. Suomessakin käydään keskustelua siitä, kuinka paljon metsiämme voidaan hakata, jotta täyttäisimme EU:n asettamat vaatimukset.

Meillä käytävässä keskustelussa on unohtunut, että esimerkiksi metsiä ja maankäyttöä koskevan lulucf-asetuksen laskelmat eivät perustu biologiaan, vaan ne perustuvat poliittisiin päätöksiin. Vaikka suomalaiset metsät kasvavat vuosittain kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin niitä käytetään, metsämme voivat kuitenkin EU:n laskelmissa muuttua hiilidioksidin päästölähteiksi. (MT 18.10.)

EU-maiden sisäistä vertailua vaikeuttaa, että lulucf-asetusta voidaan tulkita monella eri tavalla. Asetus ei edellytä käyttämään eri maissa samanlaisia laskentaperiaatteita. Erilaisia laskutapoja on ainakin yhdeksän.

Onkin outoa, että Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Suomi pyrkii EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa sysäämään Suomen päästövähennysvelvoitteet muille EU-maille.

Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtajan Lauri Hetemäen mielestä moni maailman metsämaa olisi onnellinen, jos niillä olisi Suomen ongelmat metsissään. Ongelmamme ovat hänen mukaansa niin pieniä Venäjän metsäpalojen, Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhojen, Kanadan metsätuhojen ja Brasilian metsäpalojen rinnalla. (MT Metsä 8/2019)

Muualla maailmalla julkista keskustelua metsien hoidosta ei juurikaan käydä, vaikka tarvetta todella olisi. Hetemäki muistuttaa, että vain puolet maailman metsistä täyttää YK:n määrittelemät kestävän metsätalouden periaatteet. Monissa maissa ei ole metsien inventointia, ei säädöksiä tai raportointia ja suojeluohjelmat puuttuvat.

Esimerkiksi Kanadan metsien tila on tällä hetkellä heikko. Kanadan metsät ovat tällä vuosikymmenellä muuttuneet hiilinielusta päästölähteiksi. Luken johtavan tutkijan ja kanadalaisen Lakehead Univeristyn dosentin Lauri Sikasen mukaan laajoista metsätuhoista huolimatta julkista metsäkeskustelua hakkuista ja metsien monimuotoisuudesta Kanadassa ei käydä.

Kanadan lisäksi Euroopassa metsätuhot aiheuttavat suuria ongelmia. Keski-Euroopassa hyönteisten tuhoamaa puuta on korjattu enemmän kuin Suomessa hakataan vuodessa. Hetemäki ennakoi, että tuhot tulevat vielä lisääntymään.

Oma lukunsa ovat metsäpalot. Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoidon professorin Markku Kannisen mukaan metsäpalot vaikuttavat metsien kuntoon pinta-alallisesti hakkuita enemmän. Esimerkiksi Venäjällä on palanut tänä vuonna jo kymmenen miljoonaa hehtaaria metsää eli noin puolet Suomen koko metsäalasta.

Sen sijaan, että riitelemme keskenämme metsiemme hakkuista ja hoidosta, meidän pitää olla ylpeitä saavutuksistamme. Kansainvälisessä vertailussa metsäasiat ovat Suomessa todella hyvällä mallilla.

Toki meilläkin on metsien hoidossa parantamisen varaa, mutta jo nykyisellään suomalainen metsänhoito-osaaminen on valmis vientituote. Laadukas metsänhoito on hyvä keino ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi myös metsätuhojen torjumisessa.

Moni maailman metsämaa olisi onnellinen, jos niillä olisi Suomen ongelmat metsissään.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Soijaa kaukaa vai lihaa läheltä?

Aarre: Vaikeissa talvioloissa tehty ensiharvennus voi aiheuttaa todella ikävän yllätyksen – metsänomistajaa saattaa pahimmillaan odottaa jopa lasku

Katso video: Myöhäissyksy on otollista aikaa ennakkoraivaukselle – nyt sahamiehen jalka ei enää uppoa turpeeseen