LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Oikeuden hakeminen maksaa liikaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on huolissaan korkeiksi nousseista oikeudenkäyntikuluista. Hän muistuttaa, ettei ihmisen oikeusturva saisi koskaan olla sidottu hänen varallisuuteensa. (MT 21.10.)

Henrikssonin huoli on aiheellinen. Riita-asioissa kuluvaatimukset ja tuomitut oikeudenkäyntikulut ovat nousseet vuosina 1995–2008 yli kaksinkertaisiksi, ja kulujen nousu on edelleen jatkunut.

Pienituloisilla on mahdollisuus saada yleistä oikeusapua, mutta keskituloiset joutuvat ottamaan usein ison taloudellisen riskin. Henrikssonin mukaan moni keskituloinen miettii monta kertaa, kannattaako viedä asiansa oikeuteen. Jättimäiset asianajokulut, pitkät käsittelyajat ja tappion mahdollisuus pelottavat aiheellisesti asialleen oikeutta hakevia suomalaisia.

Henrikssonin huolen jakavat myös Korkeimman oikeuden (KKO) nykyinen ja entinen presidentti.

Syyskuussa eläkkeelle jääneen KKO:n presidentin Timo Eskon mielestä suomalaisten oikeusturvan toteutuminen on riitatilanteissa vaarassa. Eskon mukaan suurimmat oikeusturvaongelmat johtuvat paitsi juttujen pitkistä käsittelyajoista myös erityisesti korkeiksi nousevista oikeudenkäyntikuluista. (Lännen Media 27.8.)

Eskon mielestä kynnys oikeuden hakemiseen pitäisi olla mahdollisimman matala, jos sellaista tarvitaan lainkaan.

Eskon mukaan on hyväksyttävä, että ammattitaitoa vaativasta asianajajan työstä pitää maksaa. Hän kuitenkin esittää työryhmän asettamista pohtimaan, miten oikeudenkäynnin kuluja saataisiin Suomessa hillittyä. Mallia voisi hakea esimerkiksi Saksasta, jossa riita-asioiden laskutus on sidoksissa kantajan vaatimuksen euromäärään.

Syyskuussa KKO:n presidenttinä aloittaneen Tatu Leppäsen mielestä oikeusturva on Suomessa hyvällä tolalla. Kansa luottaa tutkimusten mukaan oikeuslaitokseen eikä siihen kohdistu sellaisia uhkia kuin joissain maissa. Parantamisen varaa Leppäsenkin mukaan on, ja jonkinlaista laskutuskattoa asianajokuluihin voisi harkita. (HS 19.8.)

Eskon esittämä työryhmä saattaa nykyisen hallituksen aikana jopa toteutua. Hallitus saa joulukuussa selvityksen oikeudenkäyntikulujen kehittymisestä laajoissa riita-asioissa. Selvityksen pohjalta hallituksessa pohditaan, mihin toimenpiteisiin olisi syytä ryhtyä.

Paras ratkaisu oikeudenkäyntikulujen pienentämiseksi olisi Henrikssonin mielestä sovittelu. Eskon mukaan sovittelu on sinänsä hyvä, mutta hän muistuttaa, että siinä pyritään lopputulokseen, joka on kummallekin osapuolelle siedettävissä. Tällaisessa tapauksessa voi varakkaampi osapuoli olla Eskon mukaan vahvoilla.

Esimerkkejä kohtuuttomista oikeuskuluista ja osapuolten erilaisista taloudellista riskeistä löytyy muun muassa metsäkiistoista. Yksittäiseltä kansalaiselta vaaditaan todellista uskallusta haastaa iso yhtiö oikeuteen, koska taloudelliset riskit ovat isot.

Kartellioikeudenkäyntien kulut nousivat metsänomistajille korkeiksi, vaikka UPM ja Stora Enso antoivat omat oikeudenkäyntikulunsa anteeksi.

Yksityinen metsänomistaja hävisi käräjäoikeudessa vajaa kaksi vuotta sitten katkontakiistan metsäyhtiötä vastaan. Metsänomistaja haki vajaa 8 000 euron korvausta, mutta käräjäoikeudessa lopputuloksen oli, että omia ja yhtiön oikeudenkäyntikuluja tuli maksettavaksi noin 60 000 euroa. Myöhemmin metsänomistaja voitti kiistan hovioikeudessa. (MT 10.7.)

Kiista on edelleen kesken, koska yhtiö hakee valituslupaa KKO:sta.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus viedä asiansa oikeuteen. Kohtuuttomiksi paisuneet oikeudenkäyntikulut voivat nostaa kynnyksen ylitsepääsemättömäksi. Tämä on oikeusturvan kannalta vakava ongelma.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus viedä asiansa oikeuteen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Oikeuskulut jatkavat nousuaan – "Moni keskituloinen miettii monta kertaa, kannattaako asia viedä oikeuteen"

Suomeen tulee vanhusasiainvaltuutettu – 15 vuotta lapsiasiainvaltuutetun jälkeen

Oikeusministeri: Rikoslain rangaistuksen koventamisperusteeseen lisätään maininta sukupuolesta teon motiivina – "Mihin kunnioitus on kadonnut?"