LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Markkinatalouden ärhäkkä unilukkari

Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos jatkaa tuoreessa Kuinkas tässä näin kävi -kirjassaan suomalaisen nykymenon kritisointia. Hänen mielestään Suomi tarvitsee uuden suunnan, jos halutaan menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Nykyistä linjaa ei voi enää jatkaa. Muutoksia on tehtävä, vaikka ne ovatkin kipeitä. Eniten uudistamista kaipaisivat verotus ja työmarkkinoiden sääntely. Muutoksia kaipaa myös sosiaaliturva.

Wahlroosin mukaan kilpailukyvystä ei ole huolehdittu, koska valta on eduskunnalla ja epädemokraattisesti toimivalla ay-liikkeellä. Niiden sijaan vallan pitäisi olla hänen mielestään hallituksella ja pääministerillä. (MT 23.10.)

Kirjansa esipuheessa Wahlroos kirjoittaa, että hän on vuosien varrella saanut oppia, että juuri kukaan ei halua kuulla loputtomiin muistutuksia siitä, että asiat ovat huonolla tolalla. Tästä syystä hän nyt toteaa, että synkistelystä huolimatta toivoa on. Tarvittavia uudistuksia voitaisiin tehdä, mutta siihen tarvittaisiin rohkeutta. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen suhteen hän on jo toivonsa menettänyt.

Wahlroosin mielestä on kohtalon ivaa, että juuri kun Suomen pitäisi uudistua, se saa hallituksen, joka ohjelmansa mukaan tekee kaikkensa sen eteen, jotta maan ei tarvitsisi muuttua. Hänen mukaansa perinteisesti ajatteleva ja porvarillisesti äänestävä kansa sai "suuren lehmänkaupan takia vasemmistolaisimman hallituksen yli kolmeenkymmeneen vuoteen".

Wahlroos tähtääkin kirjallaan ainakin neljän vuoden päähän, koska seuraavien vaalien alla hidas kasvu ja taloudelliset vastoinkäymiset ovat ehkä muokanneet poliittisen maaperän uudistuksille otollisemmaksi.

Edellisetkään hallitukset ja pääministerit eivät Wahlroosilta kehuja kerää. Eniten hän arvostaa Juha Sipilän (kesk.) hallitusta, vaikka se ei hänen mukaansa saanutkaan paljoa aikaiseksi. Kataisen hallitus "ei saanut aikaan senkään vertaa", eikä Stubbin hallituksesta Wahlroos "viitsi edes puhua".

Paljon ei Wahlroos odota nyt oppositiossa olevalta kokoomukseltakaan. Kokoomus ajattelee hänen mielestään kuin ruotsalainen oikeistodemari. Markkinataloutta puolustaneesta kokoomuksesta on Wahlroosin mielestä tullut keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja ja hyvinvointiyhteiskuntaa kannattava virkamiespuolue. (HS 23.10.)

Keskustan pitäisi Wahlroosin mielestä ottaa mallia Ruotsin keskustasta, ja ymmärtää, ettei maakuntia pelasteta tulonsiirroilla, vaan elinvoimaa ja työpaikkoja tuo yrittäjyys, joka tarvitsee kannustimia.

Vaikka Wahlroos tunnetaan tiukkana markkinatalouden puolustajana, hän on erityisen huolissaan suomalaisten työpaikoista. Hän muistuttaa, että ellemme pysty säilyttämään jollain tavalla järkeviä alemman keskiluokan työpaikkoja, niin paha perii. Yksi syy Suomen nykyisen tilanteeseen – hieman yllättäen – on Wahlroosin mielestä Nokian entinen menestys. Sen myötä suomalaisilta unohtui uudistusten tarve.

Halvat ja hyvät insinöörit ovat Wahlroosin mielestä kylmän ilmaston ohella edelleen Suomen harvoja kilpailuetuja.

On todennäköistä, että Wahlroosin uusinkin kirja nostattaa vastalauseiden myrskyn ja kiivasta keskustelua.

Vaikka ei olisikaan samaan mieltä, on kuitenkin hyvä, että elinkeinoelämän kärkipaikoilla oleva henkilö osallistuu julkiseen keskusteluun. Aika harva yritysjohtaja osallistuu, vaikka he ovat yhteiskunnassa merkittäviä vallankäyttäjiä.

Kolme vuotta sitten tehty MT-mittaus paljasti, ettei yritysjohtajia tunneta (MT 2.1.2017). Kyselyssä tunnetuimmiksi nousivat Wahlroos sekä OP-ryhmän silloinen pääjohtaja Reijo Karhinen. Molemmat ovat edelleen näkyviä yhteiskunnallisia keskustelijoita. Miksi muita huippujohtajia ei keskustelussa nähdä?

Wahlroosin uusinkin kirja nostattaa vastalauseiden myrskyn ja kiivasta keskustelua.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin jäsenet nimitettiin – puheenjohtajana toimii vuorineuvos Reijo Karhinen

Kun lapsia syntyy yhä vähemmän, lapsilisää maksetaan entistä harvemmalle – keskusta haluaa korottaa lapsilisiä säästyvillä rahoilla

Kalmari vastaa Pitkolle ja Keräselle