LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Metsätaloutta leimataan syyttä

Metsien merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä on ollut jo vuosisatoja keskeinen. Muutama vuosikymmen sitten metsien merkityksestä kansantaloudelle ei paljon puhuttu, koska metsien ja metsäteollisuuden katsottiin olevan menneisyyden toimiala. Tulevaisuuden visioissa keskityttiin informaatioteknologiaan.

Metsäteollisuuden elpyminen ja maailmanlaajuinen ilmastokeskustelu nostivat metsät ja niiden käytön uudelleen keskiöön. Samaan aikaan kun metsäteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudessa on noussut erittäin merkittäväksi, kansainvälisessä ilmastokeskustelussa suomalainen metsä on noussut arvoon arvaamattomaan.

On hieno asia, että merkittävin luonnonvaramme kiinnostaa jälleen sekä kotimassa että Euroopan unionissa.

Metsäkeskustelu on kuitenkin ajautunut pahasti konkeloon. Jostain ihmeen syystä metsistä on ilmastokeskustelussa tullut pahimmanlaatuinen ongelma. Viime vuoden ennätyshakkuista huolimatta metsiemme kasvu ylitti hakkuut lähes 30 miljoonaa kuutiota. Silti joidenkin mielestä hakkuumäärä uhkaa sekä hiilinielua että hiilivarastoa.

Pari vuotta sitten metsäkeskustelua kuumensi EU:n metsien ja maankäyttöä säätelevä lulucf-asetus. Vaikka lainsäädäntö saatiin valmiiksi, keskustelu tuntuu vain kiihtyvän.

Nyt on meneillään kova poliittinen vääntö, kuinka lainsäädännön vaatimukset käytännössä toteutetaan. Harjoitus ei ole helppo, koska asetus ei vaadi EU-maita käyttämään samanlaisia laskentaperiaatteita. Erilaisia laskentakaavoja on ainakin yhdeksän.

Asiasta keskusteltiin maanantaina Ylen MOT -ohjelmassa otsikolla Metsänhakkuita miljardilaskun uhalla. Keskustelijat edustivat lähinnä henkilöitä, jotka suhtautuvat suomalaiseen metsätalouteen kriittisesti. Yksi keskustelija oli kansainvälisen ympäristöjärjestön Fernin kampanjakoordinaattorin Hannah Mowat.

Mowatin mielestä Suomi on pahimpia syyllisiä siihen, että vertailutasolaskelma on vaikea ymmärtää. Lulucf:n huippuasiantuntijatkaan eivät hänen mukaansa käsitä, miten Suomi on päässyt näihin lukuihin.

Mowatin kanssa on helppo olla samaa mieltä. Lulucf-laskelmia on kaikkien todella vaikea ymmärtää. Kuinka laskelmien perusteella voidaan tulla siihen lopputulokseen, että Suomen metsistä uhkaa tulla päästölähde, vaikka metsät kasvavat hakkuita enemmän? Lisäksi noin kolmannes hakatusta puumäärästä käytetään rakentamiseen. Puurakennukset ovat jopa satoja vuosia kestävä hiilivarasto.

Laskelma saattaa sinänsä olla oikein, mutta lopputulos riippuu poliittisesti määritellyistä viitearvoista.

Vastakkaisista väitteistä huolimatta suomalainen metsätalous on menestystarina. Vielä 1960-luvun lopussa Suomen metsissä oli puuta noin 1,5 miljardia kuutiota. Nykyisin puumäärä on 2,5 miljardia kuutiota.

Lisääntyneistä hakkuumääristä huolimatta puumäärä on lisääntynyt 60 vuodessa noin miljardilla kuutiolla. Vaikka viime vuonna hakattiin ennätykselliset 78 miljoonaa kuutiota, puuvaranto jatkoi kasvuaan.

Suomen hakkuumääristä huolestuneet voivat huokaista helpotuksesta. Puuvarannon kasvu on vain kiihtymässä, koska puukauppoja on tehty kuluvana vuonna tähän mennessä yli 22 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna (MT 21.10.).

Lulucf:n ympärillä käytävä keskustelu osoittaa, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen biologia ja politiikka. Lopputulokseksi saattaa tulla mitä tahansa. Voi olla, että lopputuloksena Suomen metsistä saadaan hiilidioksidin lähde ja joudumme ostamaan jopa miljardilla eurolla päästöoikeuksia.

Joka tapauksessa suomalainen metsätalous on hoitanut ja hoitaa jatkossakin leiviskänsä hiilensidonnassa ja varastoinnissa mallikelpoisesti. Jos poliittisesti päätetään toisin, metsätaloutta on turha leimata syylliseksi.

Puurakennukset ovat jopa satoja vuosia kestävä hiilivarasto.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yle: Suomen hiilinielut ovat oletettuja pienempiä, joten päästövähennyksiä on löydettävä rutkasti lisää

Suomen metsien hiilinielun päivitetty laskenta valmistuu joulukuussa – laskentamalli ja metsävaratieto ovat monia muita maita yksityiskohtaisempia

Elää niin kuin opettaa