LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Kauppapolitiikan osaajien tarve kasvaa

Suomalaisia on aika ajoin moitittu siitä, ettemme osaa tehdä kauppaa. Vaikka vähän osaisimmekin, emme kuitenkaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Viennistä riippuvaiselle kansantaloudelle kaupankäynnin ja kauppapolitiikan osaaminen ovat kuitenkin välttämättömiä taitoja. Osaamisen tarvetta lisää entisestään nopeaan tahtiin muuttuva toimintaympäristö.

Maailmankauppaa muovaavat uuteen malliin muun muassa Kiinan ja USA:n uhkaava kauppasota, erilaiset talouspakotteet ja brexit. Samalla kuin kahdenkeskisten kauppasopimusten merkitys kasvaa, Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n merkitys heikkenee. Kauppapolitiikan myllerryksestä on hyvä esimerkki teräsyhtiö Outokumpu, jonka tulosta syö USA:n tullipolitiikka ja sen synnyttämä teräksen ylitarjonta Euroopassa.

Vaikka brexitiä on lykätty jo useaan kertaan, yritysten ja EU:n jäsenmaiden pitää varautua kauppasuhteiden muutokseen. Vielä on epävarmaa, miten EU ja Britannia aikovat kauppasuhteensa tulevaisuudessa järjestää. Jos sopimukseton brexit toteutuu, on varmaa, että kauppaneuvotteluista tulee olemaan vaikeat.

Osaamisen tarvetta kauppapolitiikassa kuvaa erilaisten sopimusten suuri määrä. EU:lla on yhteensä 42 vapaakauppasopimusta 70 eri valtion kanssa. Kesken ovat vielä sopimukset Singaporen, Vietnamin, Meksikon, Chilen ja Mercosur -maiden kanssa. (MT 1.11.)

Lukuista kauppasopimuksista huolimatta kaksi todella merkittävää sopimusta puuttuu. Ulkoministeriön valtiosihteerin Matti Anttosen mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa ei ole vielä päästy edes neuvottelemaan. Yhdysvaltojen ja EU:n väliset vapaakauppaneuvottelut (TTIP) päättyivät, kun Donald Trump valittiin USA:n presidentiksi.

Kauppasopimusten sijaan USA on ryhtynyt muokkaamaan maailmankauppaa uuteen malliin. Keinoina ovat muun muassa tuontitullit ja kansainväliset sopimusten romuttaminen. USA:n asettamista tulleista on seurannut muiden asettamia vastatulleja.

Vaikka EU neuvottelee kauppasopimukset myös Suomen puolesta, tarvitaan myös kotimaisia osaajia. Heitä tarvitaan sekä valtionhallinnossa että yrityksissä erityisesti nyt, kun kauppapolitiikka on murroksessa. Heistä on kuitenkin kova pula.

Nosturivalmistaja Konecranesin johtaja Minna Aila muistuttaa, että vain suurimmat yhtiöt pystyvät palkkaamaan henkilöitä, jotka voivat keskittyä hoitamaan yhtiöön liittyviä kauppapoliittisia asioita. Pienistä ja keskisuurista yhtiöistä kauppapolitiikan osaamista ei välttämättä löydy.

EU-komissaariksi siirtyvän Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkönä aloittavan Taneli Lahden mielestä kauppapolitiikan osaajista on pulaa sekä julkishallinnossa että yrityksissä. Lahden mukaan Suomessa on vain muutama kymmenen kauppapolitiikan osaajaa ja hän tuntee heidät kaikki.

Vaikka ulkoministeriö kouluttaa omia virkamiehiään, ministeriössäkään ei Anttosen mukaan ole kuin noin 30 kauppapolitiikkaan syvemmin perehtynyttä henkilöä.

Anttonen muistuttaa, että osaamista tarvitaan, koska Suomi elää kaupasta. Vaikka olemme pieni kansakunta, voimme Anttosen mukaan tehdä asioista ketterämmin kuin muut.

On hyvä, että osaajien puute on herättänyt Turun kauppakorkeakoulun. Siellä aloitetaan ensi syksynä kauppapolitiikan opetus ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa. Koulutusta tarjotaan sekä opiskelijoille että valtionhallinnon ja yritysten asiantuntijoille.

Kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professorin ja Pan-Eurooppa instituutin johtajan Kari Liuhdon mukaan koulutusta tarvitaan, koska vanhat säännöt eivät enää päde. Uutta osaamista tarvitaan senkin takia, että kauppapolitiikasta on tullut aikaisempaa tiukemmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kauppapolitiikasta on tullut aikaisempaa tiukemmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Macronin opetuksia

Simonkadun pääekonomisti: Mannerlaatat siirtyvät

Ovatko suurituloiset muita älykkäämpiä, entä onnellisempia?