LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Pääkirjoitus

Hallituspuolueilta kysytään nyt hermoja

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen sisäinen yhteistyö ei ole ollut parasta mahdollista. Hallituspuolueilla on ollut melkoisia vaikeuksia näyttää yhtenäiseltä joukkueelta. Puolueilla on ollut hyvinkin erilaisia käsityksiä, mistä on sovittu.

Vaikka poliittisen muistin sanotaan olevan lyhyt, äänestäjillä on vielä muistissa vaalikampanjan aikana annetut lupaukset. Vappusatanen ja vanhustenhoidon hoitajamitoituslupaukset eivät ole unohtuneet. Lupausten toteuttaminen sen sijaan on jäänyt pahasti vajaaksi.

Hallituspuolueiden välejä koettelee myös tiistaina tehty Kelan pääjohtajavalinta.

Lähes varmana pidetty henkilö uudeksi pääjohtajaksi oli SDP:n entinen kansanedustaja, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. Hänen valintansa olisi ollut selvä, jos hallituspuolueita edustavat Kelan valtuutetut olisivat olleet hänen takanaan. Oppositiopuolueiden, keskustan ja vihreiden valtuutetut äänestivät kuitenkin tehtävään sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Outi Antilan.

Hallitusvastuu painaa erityisesti pääministeripuolue SDP:tä. Ylen eilen julkistaman mittauksen mukaan SDP:n kannatuksesta on kadonnut kevään eduskuntavaalien jälkeen lähes neljä prosenttiyksikköä. Puolueen kannatus on nyt 13,9 prosenttia, jossa on laskua edellisestä mittauksesta 1,7 prosenttiyksikköä. Hallituksen ahdingosta kertoo, että suurin hallituspuolue on nyt vihreät 14,2 prosentin kannatuksella, vaikka puolueen kannatus laski edellisestä mittauksesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Keskustan kannalta paras uutinen Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä mittauksessa on, ettei puoleen kannatus ole enää laskenut. Keskustan kannatus on nyt 12,9 prosenttia.

Mittauksen perusteella Suomessa näyttää nyt olevan vain yksi suuri puolue. Perussuomalaisten kannatus on noussut edellisestä mittauksesta yli kaksi prosenttiyksikköä 23 prosenttiin. Kokoomuksenkin kannatus on hieman noussut, mutta ero perussuomalaisiin on revennyt lähes kuuteen prosenttiyksikköön.

Syitä perussuomalaisten kannatuksen kasvuun on varmasti useita. Hallituksen keskinäisen riitelyn ja toteutumattomien lupausten lisäksi yleinen keskusteluilmapiiri ja keskustelun aiheet näyttävät satavan perussuomalaisten laariin.

Keskustelua on käyty muun muassa lihansyönnin vähentämisestä, metsien hakkuista, ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä ehdotuksista polttoaineiden kiintiöistä ja verotuksesta. Erityisen tiukasti perussuomalaiset ovat profiloituneet maahanmuuttokysymyksessä. Näissä asioissa perussuomalaisten linja eroaa muista puolueista, eniten vihreistä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kirjoitti heinäkuussa, että nuorten äänestäjien mielipiteistä voi päätellä vihreiden ja perussuomalaisten kamppailevan lähivuosina suurimman puolueen asemasta (MT 3.7.).

Aiemmin poliittisessa keskustassa oli ahdasta, nyt on väljempää. Vihreät ja perussuomalaiset edustavat poliittisen kentän äärilaitoja. Siinä missä vihreät esittävät kannabiksen käytön vapauttamista, perussuomalaiset korostavat perinteistä linjaa ja arvoja.

Hallituksella on tiukka paikka. Vaalikausi on vasta aluillaan, mutta äänestäjät ovat jo ehtineet pettyä harjoitettuun politiikkaan. Vaikka kannatusmittausten sanotaan olevan poliittista viihdettä, vaikuttaa erityisesti SDP:n alamäki ja perussuomalaisten kova nousu väistämättä hallituksen ilmapiiriin.

Jos hallitus halutaan pitää pystyssä, hallituspuolueiden on pidettävä pää kylmänä. Pahin mitä ne voivat nyt tehdä, on jatkaa keskinäistä kiistelyä julkisuudessa. Pääministeri Rinteen on saatava joukkueensa pelaamaan samaan maaliin.

Näillä kannatusluvuilla muilla puolueilla kuin perussuomalaisilla ei luulisi olevan haluja uusiin vaaleihin.

Aiemmin poliittisessa keskustassa oli ahdasta, nyt on väljempää.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

SDP:n ongelmat käyvät kaikille kalliiksi

Vihreiden Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta

Kannabis jakaa vihreät kahtia