Pääkirjoitus

Kalle Päätalo innosti ihmiset lukemaan

Maanantaina tuli sata vuotta kirjailija, professori Kalle Päätalon (1919–2000) syntymästä. Painosten kuninkaaksi sanotun Päätalon kirjallinen tuotanto on mittava. Hän kirjoitti muun muassa 39 romaania. Ensimmäinen kirja, Ihmisiä telineillä ilmestyi vuonna 1958.

Pääosan tuotannosta muodostavat kaksi kirjasarjaa: Viisiosainen Koillismaa-sarja ja peräti 26-osainen omaelämäkerrallinen Iijoki-sarja. Sarja on poikkeuksellisen laaja, koska se käsittää yhteensä noin 17 000 sivua.

Sattumalta Päätalosta ei kirjailijaa tullut, koska hän haaveili kirjoittamisesta jo lapsena Taivalkosken Jokijärvellä. Tuskin hän kuitenkaan osasi aavistaa, mihin palava halu kirjoittaa lopulta johti. Päätalon kirjoja on painettu yhteensä noin 3,6 miljoonaa kappaletta. Hänen kirjojaan lukivat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten lukeneet. Voidaan hyvin todeta, että Päätalo innosti ihmiset lukemaan.

Päätalon kuvaamaan maailmaan oli helppo samastua. Hän kuvasi, joskus jopa tuskastuttavan yksityiskohtaisesti ihmisten elämää. Kirjoissa kuvataan kokonainen aikakausi. Kirjat ovat kasvutarina, miten köyhistä olosuhteista voi ponnistella eteenpäin.

Lukija odottivat Päätalon kirjoja malttamattomina, mutta kriitikot eivät lämmenneet. Poikkeuksen teki ensimmäinen rakennustyömaaromaani Ihmisiä telineillä, josta myös kriitikot pitivät. Ehkä syynä oli, että Päätalo kirjoitti kirjan yleiskielellä. Myöhemmissä kirjoissa hän käytti dialogeissa murretta.

Kriitikkojen nurjasta suhteutumisesta huolimatta Päätalo saavutti kirjailijana arvostusta.

Hänen tuotantonsa merkityksestä kertoo muun muassa, että hänestä on tehty kaksi väitöskirjaa, näytelmiä ja järjestetty lukuisia seminaareja. Hänen kirjoistaan on tehty elokuvia ja tänä syksynä ilmestyi kaksi Päätaloa käsittelevää kirjaa. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi jo vuonna 1978 ja vuonna 1994 hänet vihittiin Oulun yliopistossa filosofian kunniatohtoriksi. Taivalkoskella toimii Päätalo-instituutti ja kesäisin paikkakunnalla järjestetään Päätalo-viikko. Päätalosta on tehty myös ooppera.

Suomen kielen professorin Harri Mantilan mukaan Päätalo on ilmiö, jonka vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan on laaja. Iijoki-sarja on hänen mielestään poikkeuksellinen koko maailmakirjallisuuden mittakaavassa. Teossarjaa voi Mantilan mukaan tarkastella paitsi kirjallisuustutkimuksen ja kielitieteen näkökulmasta myös esimerkiksi historian, kansatieteen ja jopa lääketieteen näkökulmista. (IS 8.5.)

Päätalon elämänkerran kirjoittaneen Ritva Ylösen mielestä Päätalon kirjat ovat toimineet terapiana sodan kokeneille suomalaisille. Päätalo antoi kasvot sodan tuhojen jälleenrakentamiselle ja maaseudun rakennemuutokselle. Ylönen sanoo lukeneensa Päätalon kirjoja elämäntaidon oppikirjoina, koska Päätalo koki niin paljon erilaisia elämänvaiheita.

Päätalon kirjoja voi lähestyä monelta eri kantilta, mutta ennen kaikkea ne kertovat suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta ja suomalaisten historiasta. Kalle Päätalon tyttärentytär Vilja Päätalo kirjoittaa osuvasti blogissaan, miksi kaikkien pitäisi lukea Kalle Päätaloa.

Hänen mielestään siksi, että "Päätalon kirjallisuus on koskettanut lähes jokaisen suomalaisen sukua. Tarinoita siitä, miten kirjojen avulla on käsitelty omaa pahaa oloa tai opittu ymmärtämään toisten kipua, on tuhansia. Toisten ihmisten näkökulmia elämään voi ymmärtää mitä parhaiten vaarini nöyrien, aitojen ja elämänmakuisten tekstien avulla".

Päätaloon kannattaa tutustua myös siksi, että hän kertoo sukupolvensa tarinan rinnalla Suomen tarinan. Ne ovat molemmat huikeita.

Päätalon kuvaamaan maailmaan oli helppo samaistua.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yhteiskunta kehittyy koko ajan

Kalle Päätalo -visasta uhkasi loppua osallistujat, kun kaikki vastaukset tiedettiin

Kalle Päätalon kirjalliset oppi-isät olivat tarinoiden, kiroilun ja murteiden mestareita