Pääkirjoitus

Ruokaketju tarvitsee yhteisen näkemyksen

Keskustelua suomalaisen ruokaketjun toimivuudesta on käyty vuosia. Keskusteluun ovat osallistuneet lähinnä maataloustuottajat ja kauppa. Tuottajien mielestä kaupalla on liian vahva asema ketjussa. Kaupan mukaan ongelmia ei ole. Jos on, ne ovat yksittäistapauksia.

Elintarviketeollisuuden etujärjestö ETL on pysytellyt syrjässä, vaikka MT:n kyselyn perusteella elintarviketeollisuusyritysten mielestä kaupan kanssa on ongelmia (MT 14.8.2017).

Keskustelua kaupan vahvasta neuvotteluasemasta ei käydä pelkästään Suomessa, vaan sama ongelma koskettaa koko EU:ta.

SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä toivoo, ettei nykyinen hallitus lähde lisäämään sääntelyä. Sen sijaan ruokaketjuun tarvitaan hänen mielestään innovointia, brändäystä, tarinallistamista ja ruuan vientiä. (MT 13.11.)

Heikkilän toive on vastaus maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) haastatteluun, jossa Leppä totesi, että hallitus jatkaa kaupan omien merkkien (privat label) hillinnän valmistelua. Lepän mukaan asiassa edetään "mahdollisimman nopeasti". (Uutissuomalainen 13.11.)

Kaupan omien merkkien käytön hillitseminen liittyy kaupan vahvaan neuvotteluasemaan suhteessa muihin ruokaketjun toimijoihin. Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan, että "hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa privat label -tuotteet".

Kaupan vahvaan asemaan on yritetty puututtua jo aiemmin.

Vuoden 2012 tammikuussa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) totesi, että päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla sellaisilla tavoilla, joita voidaan pitää terveen ja toimivan kilpailun kannalta kyseenalaisina. KKV:n mukaan kaupan vahvan aseman ilmentymiä ovat erityisesti vastikkeettomat markkinointirahat ja riskien siirto tavarantoimittajille.

KKV puuttui myös privat label -tuotteisiin. Viraston selvityksen mukaan nämä tuotteet vahvistavat kaupan vahvaa asemaa suhteessa tavarantoimittajiin. Virasto vaatikin jatkotoimia, jotta kaupan alan kilpailua haittaavista tekijöistä pääsisi eroon.

KKV:n lausunnon jälkeen maan hallitus esitti kilpailulakiin lisäystä, jonka mukaan päivittäistavaraa myyvä kauppaketju on määräävässä markkina-asemassa, jos sen markkinaosuus Suomessa ylittää 30 prosenttia. Kauppa vastusti lakimuutosta ankarasti. Vuoden 2014 alussa voimaa tuleen lain vaikutus on jäänyt olemattomaksi.

Kauppa vastusti myös elintarvikemarkkinavaltuutetun viran perustamista, koska sille ei kaupan mielestä ollut tarvetta. Viime vaalikaudella virka kuitenkin päätettiin perustaa. Valtuutetuksi valittu Olli Wikberg aloitti työnsä syyskuun alussa. Valtuutettu voi puuttua ruokaketjun sopimusten sisältöön sekä kohtuuttomiin ja sopimattomiin ehtoihin ja käytäntöihin.

Valtuutetun työkalupakkia on arvosteltu kevyeksi, mutta Wikbergin mukaan EU-direktiivi tuo järeämpiä aseita. Hänen mielestään direktiivi tulee muuttamaan valtuutetun tehtävää ja elintarvikemarkkinoiden säätelyä todella paljon. (MT 1.9.)

On hyvä, että ruokaketju pyrkii löytämään yhteistä näkemystä muun muassa kauppatapalautakunnassa. Vuoropuhelua käydään tulevaisuudessa myös Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumissa. Foorumin tavoitteena on muun muassa tunnistaa ruokaketjun kipukohdat ja edistää ruokaketjun, myös kuluttajien, yhteistä etua. Ministeri Lepän mukaan nyt tarvitaan uutta näkökulmaa ja koko ruokajärjestelmän yhteistä tahtotilaa.

Vaikka ruokaketjun keskusteluyhteys näyttää kehittyvän parempaan suuntaan, tarvitaan myös toimivaa sääntelyä. Ihanteellinen tilanne olisi, jos sääntely osoittautuisi jatkossa turhaksi ja ruokaketju löytäisi itse yhteisen näkemyksen ja reilut pelisäännöt. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.

Ruokaketjun keskusteluyhteys näyttää kehittyvän parempaan suuntaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Syyskuussa aloittaneella ruokavaltuutetulla on toistaiseksi tyhjä pöytä – "Korostan, että elintarvikemarkkinavaltuutettu ei ole tuomioistuin"

KKV paljasti autokoulujen "alastoman hintakartellin" – esittää yhteensä 300 000 euron seuraamusmaksuja

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan kieltämistä – Kesko vie markkinaoikeuteen