Pääkirjoitus

Kansa kaipaa malttia lihakeskusteluun

Keskustelu lihan ympäristövaikutuksista on käynyt viime viikot kuumana.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa keskustelu on saanut ikäviä sävyjä. Elinkeinoaan puolustavat tuottajat kohtaavat vihapuhetta ja suoranaista maalitusta. (MT 8.11.) Toisaalta kun tuottajat tapaavat kuluttajia henkilökohtaisesti, palaute on pääosin kannustavaa ja myönteistä. Tämä kävi ilmi esimerkiksi Maaseutunuorten Helsingissä järjestämässä Mikä on lehmä? -tempauksessa.

Kärjistynyttä keskustelua pitävät yllä poliitikot, jotka hakevat näkemyksillään tukea omalta äänestäjäkunnaltaan. Poliittisen ilmapiirin kiristyminen on johtanut siihen, että kannatusta etsitään ääripään näkemyksillä ja osittain harhaanjohtavilla väitteillä.

Lopputuloksena on tunteeseen perustuvia päätöksiä, kuten Helsingin kaupunginvaltuuston tavoite puolittaa lihan ja maidon kulutus kaupungin ruokapalveluissa.

Tässä lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat malttia keskusteluun lihan ilmastovaikutuksista.

MTK:n tilaaman ja Kantar TNS:n Agrin toteuttaman kyselyn mukaan puolet kansasta on sitä mieltä, että lihansyönnin vaikutusta ilmastonmuutokseen on liioiteltu mediassa. Vain joka kymmenes on sitä mieltä, että lihan syönnin ilmastovaikutusta on mediassa vähätelty.

Suomalaisten näkemystä on helppo ymmärtää. Mediassa lihan syönnin ilmastovaikutukset ovat saaneet valtavasti palstatilaa. Kuitenkin Sitran mukaan punainen liha vastaa noin viittä prosenttia keskivertosuomalaisen ilmastopäästöistä. Yli kaksi kertaa niin paljon päästöjä aiheuttavat esimerkiksi vapaa-ajan harrastukset.

Mittakaavasta kertoo jotain myös se, että SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksinään lähes yhtä paljon päästöjä kuin maatalous kokonaisuudessaan (MT 15.11.)

Vaatimukset päästöjen vähentämisestä osuvat myös pääkaupunkiseudun energialaitoksiin. Energiaviraston päästötietojen mukaan kymmenen ilmakehää raskaimmin kuormittavan laitoksen joukosta neljä tuottaa energiaa pääkaupunkiseudulle.

Huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on, että alle 30-vuotiaat suhtautuvat lihankulutukseen ja tuotantoon selvästi muita suomalaisia kriittisemmin. Viidennes nuorista sanoo, ettei syö lainkaan lihaa.

Kulutustottumukset voivat iän myötä muuttua, mutta on mahdollista, että lihan kulutus jää tulevilla sukupolvilla pysyvästi pienemmäksi. Se on haaste niin maataloustuottajille kuin elintarviketeollisuudelle. Alan pitää kehittää uusia tuotteita ja viestiä toiminnan kestävyydestä niin, että viesti tavoittaa nuoret kuluttajat.

Samalla on syytä muistaa, että keski-ikäisten ja sitä vanhempien suomalaisten lautaselle liha kuuluu itsestään selvästi, eikä suurta muutosta kulutustottumuksissa ole näköpiirissä.

Ennen kaikkea on syytä muistaa, että valtaosa suomalaisista suhtautuu syömiseensä käytännönläheisesti. Sitä eivät ohjaa ideologiset valinnat vaan henkilökohtaiset mieltymykset ja arjen vaatimukset. Moni kuluttaja haluaa kokeilla uusia tuotteita ja on huolissaan terveydestään. Kestävyys ja ympäristönäkökohdat ovat koko ajan tärkeämpi peruste arjen ruokavalinnoille. Valitettavasti ruuasta ei kuitenkaan haluta ilmastosyistäkään maksaa enempää. (MT 30.8.)

Keskustelu lihan ympärillä jatkuu. Osaltaan siihen on mahdollisuus MTK:n keskiviikkona järjestämässä Vastuullisen lihan Suomi -seminaarissa Helsingissä. Keskusteluun on kutsuttu muun muassa kaikki kansanedustajat.

Tuottajilla ei ole keskustelussa mitään pelättävää. Suomalainen liha on puhdasta ja tuotanto on vastuullista. Tuottajat kehittävät yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa jatkuvasti myös uusia tapoja vähentää tuotannon hiilijalanjälkeä.

Kannatusta etsitään äärimmäisillä näkemyksillä
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaisen sian suosimiseen on useita syitä, yksi merkittävimmistä on sen ruokintakaukalon sisältö – "Kinkku on oikeasti kossupossu"

Mikä on suomalaisen lihan tulevaisuus ja mitä on vastuullinen lihantuotanto? Katso videolta tutkijoiden ja MTK:n esitykset aiheesta

Lihamafia-biisissä yhdistyvät yliampuva hupailu sekä kannanotto maaseudun puolesta – videolla nuollaan pihviä valtimolaisella lihakarjatilalla