Pääkirjoitus

Lunastuslaki on saatava ajan tasalle

Perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Asia on periaatteessa selkeä, mutta laissa todetaan lisäksi muun muassa, että omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Monissa pakkolunastustapauksissa osapuolten käsitykset yleisestä tarpeesta ja täydestä korvauksesta ovat olleet kaukana toisistaan. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kunnat pakkolunastavat maita ansaitsemistarkoituksessa. Tämän katsotaan olevan muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen vastaista. Omaisuudensuojaperiaatteen mukaan pakkolunastuksia ei saa tehdä ansaintamielessä.

Kaikesta huolimatta ympäristöministeriö ja Kuntaliitto suorastaan kehottavat kuntia Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous -julkaisussaan ansaitsemaan rahaa pakkolunastuksen avulla sen sijaan, että käytettäisiin vapaaehtoisia maanhankintasopimuksia. (MT 20.11.)

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että lain mukaan pakkolunastus on aina viimeinen mahdollinen toimenpide. Hänen mielestään on vakava lainsäädännöllinen ongelma, että kaupungit saavat käyttää yksityismaiden pakkolunastusta ansaintarkoituksessa.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime viikolla Vantaan kaupungille luvan pakkolunastaa Sareksen maatilan.

Alue on merkitty yleiskaavassa pientalo-, viher- ja virkistysalueeksi. Tilan perikuntaa edustavan Lauri Seppäsen mielestä on päivänselvää, että Vantaa saa jopa parikymmentä miljoonaa euroa tuloa, kun pakkolunastaa maat ja myy myöhemmin rakennusoikeuksia yhtiöille.

Rakennusyhtiö SRV tarjosi tilan maista yli kymmenen miljoonaa euroa vuonna 2007. Vantaa ei kuitenkaan luvannut alueen kaavoittamista. Kahdeksan vuotta myöhemmin kaupunki tarjosi tilasta 2,6 miljoonaa euroa. Kiista hinnasta johti pakkolunastukseen. Lopullinen kauppahinta määräytyy lunastustoimituksessa.

Myös valtiovalta on kiinnittänyt huomiota pakkolunastuksen ja omaisuudensuojan väliseen ongelmaan.

Viime hallituksen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) asetti työryhmän pohtimaan asiaa. Tehtävänä oli muun muassa arvioida lunastuslain korvausperusteiden ja korvausmenettelyn säätelyn ajantasaisuutta, että perustuslain täyden korvauksen vaatimus täyttyy.

Maalikuussa työryhmä ehdotti lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Työryhmän mukaan lunastettavan omaisuuden korvauksen tulisi perustua markkina-arvoon nyt perusteena olevan käyvän arvon sijasta.

Markkina-arvoon perustuva korvaus sisältäisi myös odotusarvot, jotka perustuvat omaisuuden mahdolliseen käyttötavan muutoksen. Esimerkiksi asemakaavoitukseen liittyvä arvonleikkaus poistettaisiin. Nykyisin kuntien pakkolunastuksissa osa tulevaan asemakaavoitukseen liittyvästä odotusarvosta jätetään korvauksen ulkopuolelle.

Muutos merkitsisi maanomistajien oikeusaseman parantumista, koska se tarkoittaisi täyden korvauksen vaatimuksen toteutumista myös kuntien maanhankintaa liittyvissä lunastuksissa.

Ministeriön mietintö palasi hiljattain lausuntokierrokselta. Suuri osa lausunnonantajista kannattaa mietinnössä esitettyä täyden korvauksen vaatimusta. Ei ole yllätys, että kunnat suhtautuvat ehdotuksiin pidättyvästi. Valtaosa kunnista on sitä mieltä, että täyden korvauksen periaate toteutuu jo nykyisen säätelyn puitteissa.

Lunastuslain korvausperusteiden tarkistaminen jatkuu nyt virkatyönä. Tarkoitus on, että lakiesitys tulisi eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden syksyllä.

Pakkolunastuksissa esiintyvien ongelmien takia on tärkeää, että lunastuslain uudistaminen saadaan valmiiksi mahdollisimman pian. Nykykäytäntö ei ole perustuslain mukainen eikä turvaa maanomistajan asemaa.

Omaisuudensuojaperiaatteen mukaan pakkolunastuksia ei saa tehdä ansaintamielessä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

MTK:n puheenjohtajalla on suosikki pääministeriksi, mutta hän ei sitä kerro

MTK:n Marttila ihmettelee kritiikkiä EU-budjetin juuttumisesta vanhoihin rakenteisiin: "Maataloudessa ollaan siirtymässä ylläpitävistä järjestelmistä kehittäviin"

MTK:n johtokunnan kokoonpano pysyy entisellään — Juha Marttila jatkaa puheenjohtajana