Pääkirjoitus

Hyvä ja laadukas sato polkee hintoja

Kahden viime satokauden vilja­sadot osoittavat selkeästi, etteivät vuodet ole veljeksiä. Viime vuoden viljasato jäi kuivuuden takia pienimmäksi 30 vuoteen. Tänä syksynä suomalaisilta pelloilta korjattiin ennätyksellisen suuri sato. (MT 25.11.)

Luonnonvarakeskuksen ennakko­tiedon mukaan viljasato on noin neljä miljardia kiloa. Se on suurin sato viiteen vuoteen. Vielä puintikauden alussa elokuussa kokonaissadoksi ennakoitiin tavanomaista 3,5:tä miljardia kiloa. Erityisesti syysviljasato oli pääosin komea. Rukiin sato oli suurin 30 vuoteen, ja se riittää kattamaan kotimaisen kulutuksen lähes kahdeksi vuodeksi.

Hehtaarilta saatu viljasato rikkoi reippaasti aikaisemmat ennätykset. Hehtaarisato oli viime syksynä 4 230 kiloa. Aikaisempi ennätys oli 3 980 kiloa. Rukiista ja syysvehnästä saatiin paikoin yli kuuden tuhannen kilon hehtaarisatoja. Sen lisäksi, että satoa saatiin paljon, myös laatu oli kohdallaan.

Keskimääräinen sato ei kerro kaikkea, koska satovaihtelut olivat suuret maan eri osien välillä. Parhaat sadot saatiin Pohjanmaalla ja muualla Länsi-Suomessa. Sen sijaan Uudellamaalla hehtaarisadot jäivät maan keski­sadoista ja Itä- ja Pohjois-Suomessa sato oli korkeintaan tavanomainen.

Hyvä sato on viljelijöiden kannalta erittäin tervetullut ja hyvä asia. Sitä se on myös koko maalle, koska kotimaista ruokaa riittää vientiinkin.

Iloa onnistuneesta sadosta himmentävät tehokkaasti viljoista maksettavat hinnat. Taloudellisen tuloksen osalta hyvä ja laadukas sato jää heikoksi. Viljojen tuottajahinnat ovat laskeneet häpeällisen alas. Hintojen lasku on erityisen ongelmallista niille tiloille, joiden sato jäi tavanomaiseksi tai jopa sitä pienemmäksi.

Viime vuonna viljoista maksettiin yli 200 euroa tonnilta. Nyt rukiista tarjotaan 112–140 euroa, leipävehnästä 134–150 euroa ja ohrasta 115–140 euroa tonnilta. Sama tilanne on myös kauralla, vaikka on puhuttu kaurabuumista. Tuottajahinnassa buumi ei näy. Elintarvikekaurasta maksetaan 125–140 euroa tonnilta.

Suomalaisesta, poikkeuksellisen laadukkaasta kaurasta ja rukiista maksettavissa tuottajahinnoissa ei ole merkkiäkään siitä, että ne ovat molemmat tutkitusti superruokia. Laadusta ei makseta, vaan suomalainen laatuvilja näyttää olevan bulkkitavaraa. EU-seurannan mukaan Suomessa vilja on Euroopan halvinta.

Tilanne ei ole yhtään parempi sianlihassakaan, vaikka maailmanmarkkinoilla sianlihan hintaan kohdistuu kovia nousupaineita. Afrikkalaisen sikaruton seurauksena sianlihan tuotanto on supistumassa ainakin neljänneksen. Kysynnän kasvu näkyy sianlihan tuottajahinnoissa muun muassa Tanskassa ja Saksassa mutta ei Suomessa.

Vahvistusta tuottajahintoihin on pyritty saamaan vientiä lisäämällä. Ainakin kauran ja sianlihan osalta näyttää, että paljon on vielä tehtävää. Myös maitojalosteiden hinnat ovat maailmanmarkkinoilla nousussa, mutta tuottajahintoihin se ei ole merkittävästi vaikuttanut. Maidon tuottajahinta laski syyskuussa, mutta hinta on kuitenkin Euroopan parhaiden joukossa.

Suomalaista maataloutta on syytetty hitaasta rakennekehityksestä ja heikosta tuottavuudesta. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Rakennekehitys on ollut todella rajua ja syksyn sato kertoo, että tuottavuuttakin löytyy. Mikään ei kuitenkaan riitä, jos tuottajahinnat eivät kata hyvänäkään vuonna tuotantokustannuksia.

Syitä maatalouden heikkoon kannattavuuteen pitää hakea muualta. Kuinka on mahdollista, ettei suomalainen ruokateollisuus pysty jalostamaan huippuluokan raaka-aineesta kotimaahan ja vientiin sellaisia tuotteita, joista maksetaan kunnon hinta?

Pääkirjoitusta muokattu 28.11. klo 13.20: Vehnästä maksetaan enimmillään 150 euron, ei 1 150 euron tonnihintaa.

Viljojen tuottaja- hinnat ovat laskeneet häpeällisen alas.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sinulta saatetaan pian udella ulkoilutottumuksistasi – Luke haluaa saada selville muun muassa sen, kuinka moni suomalainen marjastaa tai ui luonnonvesissä

Miten lehmien plöräykset voivat olla kaikkein pahin ympäristöongelma, MTK-Häme ihmetteli

Kirjanpainajat kuoriutuvat maan keskiosissa ennen kuusipuutavaran varastoinnin lakirajaa – Metsäteollisuus käy huolella läpi Luken ehdotuksen poistopäivän aikaistamisesta