Pääkirjoitus

Työmarkkinoille luvassa myrskyjä

Keskiviikkona päättynyt postilakko oli alkusoittoa sille, että työmarkkinoille on luvassa ankara talvi. Postin lakko ja siihen liittyneet tukitoimet ennakoivat, että valtakunnansovittelijan toimiston ovella riittää talven aikana ruuhkaa. Työmarkkinakierroksen päänavaajaksi toivottujen vientialojen neuvottelut ovat umpikujassa.

Työmarkkinoiden kokonaiskuva ei tällä hetkellä näytä hyvältä. Teollisuusliiton 35 000:ta työntekijää koskevat lakot ovat alkamassa puolentoista viikon päästä. Mekaanisen metsäteollisuuden uhkaava lakko on saamassa jatkoksi Metsäteollisuus ry:n ilmoittaman sahoja ja vaneritehtaita koskevan työsulun.

Eilen alkoivat Teollisuusliiton kemian sektorin sovittelu, tänään vuorossa ovat teknologiasektori ja huomenna mekaaninen metsäteollisuus. Ongelman ytimessä on vuoden 2017 helmikuussa voimaan tullut kilpailukykysopimus (kiky), jonka tarkoitus oli vahvistaa kustannuskilpailukykyä, parantaa työllisyyttä ja tasapainottaa julkisen talouden menoja.

Vaikka tavoiteltu niin sanottu Suomen malli ei pari vuotta sitten toteutunutkaan, edellisen työmarkkinakierroksen yhteydessä kaikki toimialat tekivät vientiliittojen sopimuksen mukaiset sopimukset.

Jos edellisen mallin mukaista ratkaisua haluttaisiin tavoitella, pitäisi Teknologiateollisuuden työnantajaliittojen ja Teollisuusliiton työntekijäliittojen kyetä sopimaan. Ennen vientialojen sopimusta muiden alojen neuvotteluja on vaikea kunnolla edes aloittaa.

Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei halua keskitettyä sopimusta, vaikuttaa keskusliitto SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan mukaan vahvasti taustalla. Hänen mielestään EK juoksuttaa samoja tavoitteita liittokohtaisista työehtosopimusneuvotteluista toisiin. SAK ei Huutolan mukaan samanlaisen koordinaatioon pysty. (MT 27.11.)

Vaikka vientiliitot pääsisivätkin sopimukseen, eivät muut alat halua hyväksyä sellaisenaan vientialojen neuvottelutulosta. Suurten julkisen alan työntekijäliittojen mielestä vientiliittojen sopimus ei riitä. Sosiaali- ja terveydenhoitoalojen palkansaajaliitot Tehy ja Super tavoittelevat 1,8 prosenttiyksikköä vientialoja korkeimpia palkankorotuksia seuraaville vuosille.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mielestä vientialojen ei tule määritellä naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja. Jyty mukaan keskitetystä ratkaisusta luopuminen näyttää lisänneen riitelyä ja epävarmuutta työmarkkinoilla. Järjestö ihmettelee aiheellisesti, "Mitä yhteiskunnalle on käymässä, jos ei kyetä yhdessä neuvottelemaan ja sopimaan asioista".

Julkisten alojen neuvotteluja vaikeuttaa kuntien jo valmiiksi heikko taloustilanne. Työntekijäjärjestöt ovat vedonneet pääministeri Antti Rinteen hallitukseen, että valtion budjetissa pitäisi korvamerkitä rahaa kuntasektorin palkankorotuksiin. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ei kuitenkaan innostu siitä, että hallitus sekaantuisi työmarkkinaneuvotteluihin. (Yle 15.8.)

Kiistelty kiky-sopimus lisäsi Suomen kilpailukykyä merkittävästi ja auttoi edellistä hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteen. Rinteen hallituksen tavoite on vielä kunnianhimoisempi, mutta työntekijäjärjestöjen mielestä talkoot ovat nyt ohi.

Kiky-sopimuksen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Eri asia on, miten ne voidaan soveltaa nykyiseen tilanteeseen. Nyt tarvittaisiin kaikilta osapuolilta avoimen haastamisen sijaan malttia ja aitoa halua sopia.

Toivottavasti työmarkkinajärjestöt päätyvät ilman laajoja lakkoja lopulta sellaiseen ratkaisuun, joka tukisi kilpailukyvyn ja sitä kautta työllisyyden myönteistä kehitystä. Näihin talkoisiin tarvitaan todennäköisesti mukaan valtiovalta ostovoimaa ja työllisyyttä tukevilla veroratkaisuilla.

Nyt tarvittaisiin kaikilta osapuolilta avoimen haastamisen sijaan malttia ja aitoa halua sopia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Työmarkkinat elävät ajassa ja ajat ovat nyt kovat

Työtaistelu pysäyttää sahoja ja vaneritehtaita maanantaina – sovintoesitykselle ei nähty edellytyksiä

Sähköliiton jäsenet lakkoon 12 yrityksessä